Syyskuun loppua vietetään, mutta eilen kuorossa kajahtivat ensimmäiset joululaulujen harjoittelut. Ennen kuoroa myös minä ja Ingrid (turnus-fysioterapeutti, sitä lääkäri/fysioterapeuttiporukkaa) saatiin lauleskella stemmaharjoituksia ja tulimme molemmat sijoitetuksi ykkössopraanoiksi.
Jotenkin ennen treeneihin menoa tuntui, että ei jaksa koko kuorotouhu yhtään kiinnostaa, mutta siellä ollessa aika kului ihan hyvin. Olisi toki kivempi, jos porukka olisi enemmän oman ikäistä. Ja varmaan helpottaisi, jos olisi norjalainen ja olisi sama kieli kaikkien kanssa.. vitsit sun muut sutkautukset päätyisi perille asti, eikä täytyisi vain hymähdellä toisten nauraessa.
Toisaalta samanlainen väsynyt olo oli maanantaina ennen lentistreenejä (nyt pari kertaa tullut käytyä), mutta sen toisaalta tiesi, että liikkumalla energia palaa väsyneenäkin. Tosin helposti sitten ei väsytäkään yöllä, jos iltatreenit menee myöhäiseksi.
Toivotaan, että muutaman viikon vaivannut stressi nyt väistyy, vaikka sitten ilmenisikin tällaisena jatkuvana väsymyksenä... Ja että vierailu Suomeen piristää sateista syksyä.
PS. Ei täällä ihan niin talvista kuitenkaan vielä ole, kuin mitä tämä ja edellinen postaus antaisivat olettaa.
Voidaan viikonloppuna parannelle stressejä porukalla :) Lupasivat melkein hellettä viikonlopuksi eli tervetuloa! Kohta nähdään :)
VastaaPoista