Big City Life

Bergenissä koulutuksen lisäksi oli positiivista, että pääsi vähän henkimään kaupunkielämää. Vaikka mitään suurempia ostoksia ei tullut tehtyä, niin oli ihan kiva kierrellä hetki ostoskeskuksia. Käydä ravintolassa syömässä. Ja katsella kaupungin menoa, vaikka kovin vilkasta se ei noin sateisena tiistai-iltana ollutkaan.

Bergenistä löytyy myös ehkä enemmän omaan makuun meneviä sisustuskauppoja. Oikeasti selkeälinjaista tanskalaistyylistä designia. Tuohon Byggenillä sijaitsevaan Tingiin tuli tosin tutustuttua edellisellä reissulla, mutta tällä kertaa tarttui näyteikkuna kuviin.

Mutkien kautta Haugesundiin

Jotta lupaus ei jää vaan lupaukseksi, niin tässäpä toinen tälle viikolle :)

Viime lauantaina matkattiin Haugesundiin ostoksille.. tai no, itse olin pikemminkin seuraneitinä kun Mikan suunnitelma oli käydä Bauhausissa ym. naisten ykköskohteissa. Toki vähän ehdittiin kierrellä muitakin liikkeitä Amandan kauppakeskuksessa, jossa oli jotkut hintakarnevaalit. Ei tosin mitään hullareiden tyylistä tungosta todellakaan.

Haugesundissa löytyy kylllä ihan erilaista rakennuskantaa kuin täällä Oddassa. Kaupunki on todellinen norjalainen merenrantakaupunki valkoisine puutaloineen. Keskustassa ei kyllä käyty tällä erää kun pikapyörähdyksellä kahvilla. Sen sijaan kerrankin kun istui auton kyydissä eikä ratissa, sai ikuistettua muutaman mutkan. Täällä tosiaan pelkääjän paikka saa nimensä mukaisen merkityksen. Ratissa vuorenrinteet ja tien kantit tuntuvat olevan aika paljon kauempana.

Tuo reitti Oddan ja Haugesundin välillä on kyllä aika ihana. Maisema vaihtuu Oddan vuorien ympäröimästä maisemasta, välin "englantilaisnummien" kautta merelliseen, tuulisena ja kivisenä avautuvaan maisemaan. Paluumatkan aikana esiin kaivettu kamera ei kerro kaikkea, eikä toki ihan oikeassa järjestyksessäkään...

Kadonnut loppukuu

Syyskuun loppupuoli vilahti ihan ohi blogia päivittämättä. Mutta ehkä se vaan on niin, että kun elämässä tapahtuu, ei tarvitse heilua täällä virtuaalimaailmassa.

Kuun loppupuolella ehti kuitenkin pariinkin merelliseen kaupunkiin - työn parissa Kristiansandiin ja vapaa-ajalla Helsinkiin. Kumpaisestakin löytyi katseltavaa sisustusjuttujen osalta. Kristiansandin sisustusputiikit olivat enempi tai vähempi merellisiä ja norjalaishempeitä. Helsingissä Design Weekin aikana ehdin piipahtaa Katajanokanlaiturilla katsastamassa selkeälinjaisempaa suomalaista ja tanskalaista designia. 

Stortingsvalget

Kuva lainattu. 

Norja tuntuu olleen pinnalla viime päivinä, vaikka itse ei Norjassa olekaan. Tämän päiväiset eduskuntavaalit ovat tottakai näkyneet myös Suomen mediassa. Porvaripuolueille povataan voittoa - ja täten vallan vaihtumista. 

Pari vuotta sitten Oddaan muuttaessani oli kunnallisvaalit - niissä pohjoismaalaisena olisi sentään päässyt äänestämään, mikäli olisi ehtinyt asua paikkakunnalla muutaman kuukauden pidempään. Storting-vaaleissa ei ei-norjalaisena ole äänioikeutta, joten poissaolo maasta vaalipäivänä ei kovin omaa elämää heilauta. Lähinnä edellisistä vaaleistakin mieleen jäi vaan vaalipäivän oluenmyyntikielto kaupoissa. Kai sillä sitten estetään humaltuneita äänestäjiä, ja mahdollisia humalaisten vallankumouksia äänestystulosten julkistuttua :) Oddassa kyllä kalenteriin huomasin silti merkatun vaalivalvojaiset paikallisessa kuppilassa.

Lisäksi niin lehdestä kuin radiosta on saanut seurata keskustelua suomalaisten muuttamisesta Norjaan työn perässä. Tai lehtijutussa kyllä pikemminkin puhuttiin utsjokisista, jotka käyvät Norjan puolella töissä. Ei varmaan kovin huono diili saada palkkaa Norjan puolella ja elää kuitenkin lappilaisilla elinkustannuksilla.

Sujuvaa matkustusta

 

Jos nyt ei ole matkailu Norjassa, tai ainakaan Oddan seudulla kovin sujuvaa, niin ei se ole Suomessakaan. Tällä kertaa VR tarjoilee pysähtynyttä maisemaa (vasta puolentoistatunnin ajan) junan ikkunasta Hyvinkään eteläpuolella. Alkaa tuntua, että eilisaamuinen puoli kuudelta startannut bussimatka Bergenin lentokentälle oli oikein sujuva. Vaikka sekin myöhästyi lauttayhteyden takia Bergenistä reilu 5 min, minkä seurauksena ehti nähdä kahden kenttäbussin takavalot. Piti sitten odotella seuraavaa lentokenttäbussia puoli tuntia, mutta olipahan tehokas kentällä olo, juuri ehti läpi kulkea.

Onneksi sentään kahvikupeissa on usein matkavirikettä. Nautin omani suomalaisessa hengessä, ilman paineita ihan itsekseni :) Mutta eipä ollut kovin seurallista porukkaa viereisillä penkeilläkään toisen nukkuessa ja käytäväseuran työskennellessä koneella.

Preikestolen

Kuten todettua yksi Stavangerinreissun etapeista oli Lysefjorin maisemissa sijaitseva Preikestolen, varmasti yksi suoituimmmista turistikohteista Norjassa. Vuosittain tuolla vierailee noin 100 000 turistia, mikä ehkä näkyy kuvistakin. Patikointi perille ei ole mitenkään kovin vaativa, alun nousu toki saa sykkeen ylös. Muistan kyllä viime talvena katsoneeni jotain tv-ohjelmaa jossa turisteja käveli perille pikkukengissäkin. Ehkä ihmispaljouden perusteella voisin sanoa, että Trolltunga oli miellyttävämpi kohde, ja reittinsä perusteella jokseenkin vaativampi. 

Kyllä tuollainen reilu 600 m pystysuora pudotus ja huikean värinen vuonomaisema teki toki vaikutuksen! Korkeutta voi ehkä vähän peilata vuonossa seilaavaan veneeseen.

Stavanger

Edellinen viikonloppu tuli vietettyä Stavangerissa kaupunkia kierrellen, Ikeassa shoppaillen, syöden hyvin (!) ja sunnuntaina tallustellessa Preikestolenille.

Stavanger on Norjan kolmanneksi suurin (jos Sandnes lasketaan mukaan) kaupunki ja Rogalandin läänin pääkaupunki. Kulttuurin nälkäiselle kaupungista ei taida hirveästi löytyä teatterin ja öljymuseon lisäksi tarjontaa.Kaupunki on Norjan "öljykeskus" joka näkyy katukuvassa kansainvälisyytenä, lukuisina putiikkeina ja ravintoloina. Tosin myös hintatasossa.

Tuollainen rento kaupunkiviikonloppu teki todellakin hyvää. Se, mitä itselle jäi parhaiten mieleen oli kyllä kaupungin ravintolatarjonta. Perjantaina syötiin India Tandoori -ravintolassa ja lauantaina Gaffel og Karaffel:ssa. Intialainen oli vaarallisen hyvää, koska hyvä että syötyä jaksoi kävellä. Lauantaina sain ehkä elämäni parhaan hampurilaisen. Ei taida olla tarvetta niitä vähään aikaan syödä tuollaisen elämyksen jälkeen. Eli voin lämpimästi suositella kumpaistakin paikkaa, jos Stavangeriin joku on suuntaamassa. 

Keskimääräinen norjalainen

Muutama viikko takaperin lueskelin Hesarin nettisivuilta kuukausiliitteen juttua keskimääräisestä suomalaisesta.

Samalla tulin miettineeksi, että millainenkohan on keskimääräinen norjalainen. Joku tutkimus on varmasti tehty, mutta tässä ihan vaan muutamia omia mielipiteitä "keskimääräisestä" norjalaisesta. Ainakin sellaisia seikkoja, jotka eroavat siitä miten määrittelisin keskimääräisen suomalaisen. Toki yhtäläisyyksiäkin löytyy.

Keskimääräinen norjalainen on positiivinen, harrastaa vaellusta/hiihtoa/muuta luonnossa liikkumista. Hänen mielestään on kummallista syödä lämmintä lounasta. Lounas tarkoittaa leipää ja päivälliseksi voi syödä lihaa/kalaa sekä lisukkeena perunaa. Hänen mielestään myös rusinapullat ja vohvelit soveltuvat täysin leivän korvikkeeksi ts. vaikka sunnuntailounaaksi ja niitä voi yhtä hyvin höystää voilla ja juustolla kuten leipiä.

Keskimääräinen norjalainen nukkuu kylmässä makuuhuoneessa, ja ainakin kesäaikaan ikkuna auki. Eikä lämmitä asuntoa yli 18 asteiseksi. Auton lämmittämistä ei tunneta ja ajotavatkin ovat melko vapaita (tosin en yhtään ihmettele 1½ kaistaisilla mutkateillä). 

Kauppaan mennessä et löydä kaikille tuotteille hintoja, koska niillä ei oikeastaan ole väliä, sillä norjalainen ostaa tuotteen hinnasta huolimatta. Kaupoille ei myöskään mennä vain hypistelemään tuotteita, tai shoppailemaan aikaa kuluttaakseen, vaan ostamaan.

Keskimääräinen norjalainen arvostaa vapaa-aikaa ja tekee töitä lähinnä rahoittaakseen vapaa-aikansa. Hän matkustaa ainakin pari kertaa vuodessa etelään, tyypillisesti kohteena Kanaria tai Thaimaa. Keskimääräinen norjalainen myös arvostaa ja on ylpeä kotimaastaan ja tuo tämän esille, olipa kyseessä urheilu, tai muu mittelö, jossa Norjan voi "todistaa" olevan loistava tai ainakin muita parempi. Isänmaallisuus näkyy myös siinä, että keskimääräinen norjalainen omistaa kansallispuvun ja käyttää sitä.

Blogia lukevat norjansuomalaiset, voitte varmasti helposti täydentää listaa?! :)

Oslossa, osa 2

Lauantai jatkui myös iltapäivän osalta turisteilun ja shoppailun merkeissä. Kahvit käytiin juomassa Oslon oopperan terassilla. Ihanat merelliset maisemat ja syksyinen auringonpaiste. 

Hayn Hee-tuolit on joskus käyneet mielessä mahdollisiksi parveke- tai terassituoleiksi, jos vaikka joskus omistaisi sellaisen asunnon. Olen vaan kovasti pohtinut onko tuollaisella rautalankapenkillä hyvä istua, mutta nyt on tullut todettua, että on. Ehkä loungemalli olisi vielä rennompi, mutta ihanan linjakkaat nuo kyllä ovat. Tanskalainen design <3.

Sunnuntain jenkkidiner-aamiaisen jälkeen suunnattiin Vigelandsparkeniin. Tarkoitus oli käydä myös Munch-museossa, mutta oltiin kulutettu lauantaina sen verran jalkojamme, että sunnuntain ohjelmasta tuli aika kevyt.

Ihana kyllä, kun turistikausi oli kutakuinkin ohi (mitä nyt samalle viikonlopulle sattui Etelä-Norjan syyslomat) joten puistossa oli rauhallista. Ja istuessa saattoi seurailla koiranulkoiluttajia ja muita poutaisesta sunnuntaista nautiskelevia ihmisiä.

Viikonlopun ruokailut olivat kovasti aasialaispainotteisia perjantain thairuoan sekä lauantain ja sunnuntain vietnamilaisten ruokien merkeissä. Sunnuntain tofuwokki oli kyllä erittäin hyvä. Siitä intoutuneena kävinkin Helenan lähtiessä kohti lentokenttää pistäytymässsä yhdessä aasialaisessa ja yhdessä yleisesti etnisessä ruokakaupassa. Viikonloppuna on nyt sitten ollut kotioloissakin tofukokeiluita. Vielä kun osaisi, tai viitisi itse asetella ruokansa kauniisti.

Oslossa, osa 1

Perjantai-iltana tavattiin Helenan kanssa Delftin opiskelukaveri Calle illallisen merkeissä thairavintolassa. Konsepti oli jokseenkin omalaatuinen thaimaasta roudattuine kalusteineen sekä tuktukeineen. Ehkä vähän överiksi tosin meni kun illan mittaan ravintolossa koettiin lavastettuja (kuivia) trooppisia sadekuuroja ja sähkökatkoja.

Ilta jatkui pitkän kaavan kautta parissa keskustan baarissa. Mutta harvoin on Norjassa ollessa pitkiä iltoja tullut vietettyäkään. Lauantaina kuitenkin suunnattiin reippaina kymmenen aikaan etsimään aamiaista ja päivän mittaan kulutettiin jalkapohjia niin keskustan nähtävyyksien kuin kauppojen parissa.

Kuninkaanlinnalta löytyi myös Justin Bieber fanilauma. Pitää ehkä vain tämän tapahtuman todistettuaan ruveta bongiailemaan musiikkivideoita. Tätä tapahtuma kuitenkin nauhoitettiin. Meillä ei vaan kyllä ollut tietoa onko kyseessä musiikkivideon kuvaaminen vai vaan joku fan clubin oma juttu. Arvatkaa kuka ei kuulu joukkoon?!

Lounaaksi syötiin torikojusta espanjalaista kanapataa. Samaisella torilla maisteltavina oli myös eri maiden herkkuja. Lähinnä juustoja (terveisiä vaan Janicalle, ajateltiin sua niitä maistellessamme).

Syksy matkalla Osloon

Kyllä, ne on ihan tarkoituksella erillisiä sanoja. 

En nimittäin taaskaan ole huomannut kunnolla ruskaa Oddassa ollessani, vaikka syksyn tuloa olenkin monesti päivitellyt. Ehkä siellä vaan ei ole sopivaa puustoa paria hassua vaahteraa lukuunottamatta, jotka värjäisivät itseään puna-keltaisiksi.

Matkalla kohti Osloa ruskaa on sen sijaan päässyt todistamaan. Samoin, kuinka paljon lunta korkeammilla alueilla jo onkaan.

Aika hienoa toki, että Oddasta on suora bussiyhteys Osloon. Tästä on Oslon kautta otettujen lentojen suhteen ollut paljon iloa. Sääli vain, että matka kestää seitsemisen tuntia. Yöbussissa menettelee, vaikkakaan en kovin hyvin pysty matkalla nukkumaan. Jotenkuten. Se, mitä en oikein ymmärrä on matkan 45 minuutin tauko ainakaan näin päiväaikaan. Toki kuljettajilla pitää näin pitkissä ajopätkissä taukoja olla. Mutta todellisuudessa tuolla taukopaikassa aina vaihtuu kuljettaja.

Toisaalta tuossa ajassa ihmiset myös ehtivät syödä, mikäli eivät ole ottaneet omia eväitä bussimatkalle. Tuntuu, että aikamoista jonoa kahvilan pikaruokatiskille muodostuikin. Itse päätin Vinjen kahvila-grillin sijaan tutustua pariin pikku käsityö-/sisustusputiikkiin, jotka sijaitsivat aivan vieressä. Ainakin tuo Silkevippa oli aika hauska, tosin kivoin oli lelu- ja lastenvaatehuone. Sääli, että ei ole tarvetta sellaisille ostoksille. Vai onko jollakulla jotain uutisia?!

17. mai

Pikaraportointi 17. main eli kansallispäivän vietosta Bergenissä. Huomenna suuntaan Young Professionals ohjelman myötä Ruotsiin, joten blogihiljaisuutta luvassa.

Kansallispäivänä perinteisesti järjestetään kulkue taikka pari. Näitä kutsutaan nimellä "barnetoget" - periaatteessa kai lapsille tarkoitettu alunperin. Mutta ainakin Bergenissä mukana oli kaikenikäisiä, kokoisia ja näköisiä. Oli niin kansallispukuihin pukeutuneita, russeja (heidän viimeinen päivänsä), urheilu-, harrastus- ym. seuroja.

Kulkueen jälkeen keskustassa oli jonkin verran muutakin tapahtumaa, mutta paljon vähemmän kuin olin olettanut. Kuunneltiin ja katseltiin muutaman ylioppilasorkesterin (tyyliin Humpsvakar) keikka sekä katseltiin hieman tivolin tunnelmaa.

Ehkä sää, joka nyt Bergenissä arvattain oli sateinen, verotti juhlintaa jonkin verran. Toisaalta tyypillistä kai lienee, että alkupäivä ollaan ulkosalla, syödään polseja, jäätelöä ja juodaan ehkä terassilla olut. Illemmalla siirrytään monesti kotiin suuremmalla porukalla syömään illallista. Tai varataan pöytä ravintolasta.

Itsellä jäätelöt ja nakit jäivät väliin. Sen sijaan käytiin pastalounaalla ja myöhemmin tavattiin Sam terassilla, joten yhden oluen verran tuli päivää juhlistettua perinteisin menoin. 

Maistuu vähän linnulta

"Nå begynner det å smake fugl, selv om vi ikke har fått skutt ned alle gullfuglene ennå."

Eli että ollaan tosi lähellä, mutta mikään ei ole kuitenkaan varmaa, niinkö?! Vieraissa kielissä hassuinta, ja varmaan vaikeinta on kyllä juurikin sanonnat. Niistä kyllä myös erottaa helposti natiivit tai muuten vain kielen taitajat.

Toisaalta toisinaan on helppo nähdä, että jokin sanonta jollakin kielellä menee tietyllä tavalla ja sitten sitä koitetaan vääntää  toimivaksi toiselle kielelle. Itse myös huomaan tällaista aina välillä. Siitäkin huolimatta, että ruotsiksi vaikka tietäisinkin miten joku juttu pitäisi sanoa, tulee se vain käännettyä suomesta.. :)

Russefeiring - eli kolmen viikon penkkarit

Russefeiring, eli toisen asteen koulutuksen loppumisen juhlinta alkaa virallisesti 26.4. mutta vasta tänään itse huomasin täällä Oddassa jotain liikehdintää. Hieman tuntui, kuin vappu olisi siirtynyt tännekin, kun haalarikansaa vaelteli kadunkulmassa. Juhlinta päättyy 17. toukokuuta, kansallispäivänä. Tällöin (wikipedian mukaan) myydään myös russelehtiä, eli kovin samankaltaisia perinteitä silläkin saralla. 

Haalariperinne ei niinkään kuulu Norjassa yliopistomaailmaan, vaan niihin pukeudutaan russeviikkojen aikaan. Tähän juhlintaa ottavat osaa kaikki videregående skolen, eli toisen asteen koulutuksen läpikäyneet, niin lukiolaiset kuin ammattikoululaiset. Haalarien värit erottavat sitten, mitä kukakin on lukenut. Oddassa bongasin vain punaisia (yleisaineet, eli kai normaali lukio) ja mustia (ammattiaineet) haalareita. Myös hatut ovat samanväriset kuin haalarit.

Valitettavasti russet ehtivät hävitä kulmilta nopeammin kuin ehdin kameran kanssa alas, joten kuvamateriaalia ei nyt ole kovinkaan mairittelvasti. Meinasin käydä kaupan edessä pyörineitä tyttöjä kuvaamassa ja kyselemässä juttuja, mutta eipä onnistunut. 

No, tehän nyt olette nähneet haalareita ennenkin. Norjalaisen haalarikansan näkeminen toi myös mieleen, että Anun ja Päivin kanssa ollessamme Trondheimin ISW:llä luultiin meitäkin 18-vuotiaiksi haalareissamme ja teekkarilakeissa.. imartelevako?!

Kolmen viikon juhlinnan aikana kierrellään russebilillä ja kokoonnutaan erinäisiin paikkoihin juhlimaan. Steinar töissä kertoi, että nykyään kuitenkin  myös päättökokeita on sijoitettu tähän ajanjaksoon, joten propsit heille, jotka ne juhlinnan ohessa kunnialla suorittavat.

Sää oli kuin morsian

Jotain mitä viikonloppumatkalta Bergeniin saattoi odottaakin. Taivas oli tummanpuhuva suunnatessa bussin ja laivan siivittämänä lauantaina pikaiselle kaupunkivisiitille.

Täällä tosiaan osa bussiliikenteestä yhtyy laivareittiin tavallisten lauttabussien sijaan. Sama botski tekee pysähdyksen myös jossain Fleslandin lentokentän lähistöllä. Eli ajattelin sitten Suomeen tullessani samaista yhteyttä myös hyödyntää.

Ohjelmassa oli enimmäkseen vaan kaupungin kiertelyä ja kauppojen katselua. Edes hurjaa shoppailuintoa ei ollut, kun ei täällä Oddassa nyt vaan tarvitse mitään. Inspiraatiota kuitenkin kävin hakemassa Riviera Maisonilla. Ehkä vähän liian romanttisen herskyvää mun makuun osittain, mutta oon palloillut kovasti sen välillä että haluaisinko kotiini mieluummin jotain selkeälinjaista ja korkeakiiltoista, vai mieluummin jotain vähän lempeämpää valkoista.

Kaupungilla elämää oli kuitenkin taas reippaasti niin lauantaipäivä- kuin ilta-aikaankin. Lisäksi käynnissä oli opiskelijoitten parin viikon kulttuurihuvittelu Uken, jonka osana oli jonkinmoinen hulailu-ennätyksen teko.

Iltaa istuttiin lääkäriopiskelijatuttujen kanssa, joista osa on siis jo poistunut helmikuun alusta Oddasta muihin ympyröihin. Ja Henrietta ja Truls olivat nyt muutoin visiitillä Bergenissä. Syötiin ja istuttiin iltaa samassa paikassa, ruotsalaisomisteisessa Naboenissa, jossa yläkerran ravintola tarjoili hieman fiinimpää illallistamista ja alakerta enemmän pubiruokaa. Agnes otti tottakai lihapullat :D

Sunnuntain ohjelma jäi aika lyhyeksi, kun ei jaksettu raahailla tavaroita mukanamme pitkin kaupunkia - aamupalaa ja kirkon katselua. Japanin tsunamin vuosipäivän muistojumalanpalvelus jätettiin kuitenkin väliin. Päästiin kuitenkin nauttimaan kauniista flyygelimusiikista, kun oltiin paikalla harjoittelun aikaan.

PS. Olette aika ahkerasti kyllä käyneet lukemassa blogia, kiva :) 1500 lukukertaa meni nimittäin jossain edellisen ja tämän postauksen välillä rikki. Pieni luku monelle blogille, mutta iso tälle kertomukselle, jota käy pällistelemässä kymmenkunta ihmistä.