Joulutunnelmaa

Kiirettä on pitänyt sen verran muuttoon liittyvien asioiden parissa, että ei ole kyllä yhtään ehtinyt miettiä, että joulu on jo viikon päästä!

Sunnuntaina ja maanantaina sentään ehdin joulukonsertteihin. Viime- vai toissavuotiseen tapaan ensimmänen oli Oddan kirkossa Musiklag-orkesterin ja Tyssedalkuoron yhteiskonserttina. Ja jälkimmäinen, joka sisälsi ison liudan laulajia ja kaksi kuoroa, Odda Kinossa, jossa elokuvien lisäksi tapahtuu suunnilleen kaikki mikä vaatii yhtäänkään isompaa katsomoa. Joten ehkä tästä hiljalleen ehtii rauhoittumaan jouluunkin. Tosin olen yrittänyt bookata itselleni nyt aikalailla ohjelmaa tälle viimeiselle viikolle, jotta ei tarvitsisi istua tyhjän panttina puolityhjässä asunnossa.

Smalahove

Tämän hetken postaukset tuntuvat liittyvän vain illallisiin. Perjantaina vietettiin Julebordia työporukan kanssa Smelt Cafessa jälleen tapaspöydän kera. Todelliset pippalot kehkeytyikin, kun alkaa itsellä päivät käymään vähiin.

Lauantaina Steinar tarjoili paikallista perinneruokaa Smalahove:a. Nimensä mukaan kyseessä on lampaan pää, Länsi-Norjan "perinneherkku" jota syödään etenkin marraskuussa. Voss taitaa olla Smalahoven pääkaupunki, josta löytyy mm. oma tehdas tämän valmistamiseen. Ennen varsinasta aterian valmistusta, eli keittämistä on pää käsitelty ja savustettu. 

Koska kyseisestä ruoasta on puhuttu siitä asti kun tänne muutin, olihan sitä kokeiltava. Asennoituminen, että kyseessähän on vaan lihaa jota muutenkin syö, auttoi aika hyvin. Yleensähän esteettiset asiat vaikuttaa helposti siihen miten ihminen suhtautuu ruokaan ja makuihin. Toisaalta mulle ja Agnesille tuli vaan puolikas satsi syötäväksi kun syöjiä oli useampi kuin päitä. Ja kyllä tosiasiassa se maistuikin vaan savustetulle lampaanlihalle. Eri osat oli toki koostumukseltaan toisistaan eroavia.

Tällä viikolla täällä on ollut aikamoiset myrskykelit, jotka ovat tainneet saavuttaa Suomenkin. Viime yönä heräilin useaan otteeseen aura-autojen hurisetellessa kodin ohi. Maisema vaihtui valkoiseksi ihan hujauksessa. Mutta saa mikä pätee täällä Länsi-Norjassa sateen määrään, näkyy myös lumessa. Viimevuonnahan ensilunta satoi samantien Oddan keskustaan melkein puoli metriä.

Toiveita lupausten sijaan

Joululoma vilahti Suomen maisemissa - viikko kului aivan liian nopeasti, vaikka ohjelmaa ei edes juuri ollut. Joulukuun väsymyksestä palailuun lepoloma kyllä tulikin ihan tarpeeseen.

Harmi vain, että matkailu Oddasta ja Oddaan ei ole niin yksinkertaista. Levännyt olotila oli puolikkaan työpäivän aikana kyllä tipotiessään, kun Oslosta köröteltiin kotiin taas yöbussin kyydillä.

Tällä kertaa vuosi vaihtuukin sitten jalat maassa. Viime vuonna seikkailtiin kuitenkin Atlantin yllä, mutta lukuisia työmatkoja ja muuta matkailua lukuun ottamattavuodesta ei silti kai kovin lennokasta tullut.

"If you're brave enough to say goodbay, life will reward you with a new hello."

Paolo Coelhon jostain mukaan tarttuneen aforismin mukaan toivon itse, että uusi vuosi toisi mukanaan muutoksia. Mukavia sellaisia, tottakai. Totutuista asioista on aina vaikea luopua, mutta jonkinlaisia alustavia toimia muutoksille tässä on ollut työn alla.

Haluan toivottaa oikein ihanaa ja onnellista tulevaa vuotta teille kaikille!

Joulun odottelua ja tunnustuksia

Sain blogihistoriani ensimmäiset tunnustukset Hannelta ja Kalamuijalta, norjansuomalaisilta kanssabloggaajilta. Kiitoksia kovasti! En ajatellut haastetta sen ihan varsinaisessa muodossa ottaa vastaan, koska ketjuttaminen ei niinkään ole omaan ajatusmaailmaani miellyttävää, vaikka lämmittäähän tuollaisen tunnustuksen saaminen :)

Ajattelin kuitenkin valottaa suosikkiblogejani. 

Kalastajanvaimo on ensimmäinen blogi jonka matkaan eksyin kuultuani siitä parilta ystävältäni, kun olin jo tietoinen, että tulen muuttamaan Norjaan. Se imaisi minut ihan täysin mukaansa ja ennen nykyistä versiota, ja Norjaan muuttoa, olin ahminut ne pari edellistäkin blogia. Oli ihanaa lueskella maasta johon oli muuttamassa ja kun blogi sisälsi vielä mielettömän ihania kuvia ja kertomuksia arkipäivästä olin ihan myyty. Kyseinen blogi jatkaa kyllä yhä edelleen listan kärjessä.

Blogisuosikkini painottuvat jokseenkin sisustuksen ja ruoanlaitoin maailmaan. Ja jos tuon sivupalkkini listasta pitäisi jotain erikseen poimia voisin sisustuospuolen vuoksi mainita varmaan Marian, Marjan ja Suvin blogit. Ja nyt juuri joulukuussa Shh...-blogi on ilahduttanut kovasti joulukalenterin luukuillaan.

Viimeisiä hetkiä viedään täällä Oddassa (ennen joulua). Bussi suuntaa Osloon keskiyön jälkeen ja sitten onkin edessä lomailua Suomen maankamaralla kokonaista viikon verran.

Vuoden toinen Julebord

Samalla kaavalla mennään kuin viime vuonnakin. Työkonttorin Julebord vietettiin Smelt Cafessa ja nyt torstaina insinööri-/lääkäriporukan oma Julebord Tyssedal-hotellissa.

Menukin oli hyvin samanlainen kuin edellisenä vuonna. Lautasellinen norjalaista jouluruokaa: medisterkakeja, paria erilaista makkaraa, ribbejä, pinnekjøttiä, perunoita, norjalaista hapankaalia ja lanttusurvosta (tai jotain juuressurvosta, joka tällä kertaa oli hyvin sosemaista ja ehkä parasta ja pehmeimmän makuista mitä olen saanut.. siksi epäilenkin, että mukana oli muitakin juureksia)

Jälkiruokana oli riskremiä, kylmää riisipuuroa johon on sekoitettu kermaa ja tarjoillaan marjakastikkeen kanssa. Ei kyllä mikään mun suosikkiruoka valitettavasti, tai parempiakin norjalaisia joulujälkiruokavaihtoehtoja löytyy.

Torstaina tuli kyllä vähän yliannostus norjalaisia jouluruokia, sillä myös töissä oli tarjolla joululounas. Onneksi Suomessa perinteet on jokseenkin erilaisia, joten kotiin jouluksi lentäessä maistuu varmaan kuitenkin suomalaiset jouluruoat.

Ensimmäinen luukku

Olisi kyllä aivan ihanaa kyetä kirjoittamaan blogijoulukalenteria, mutta valitettavasti syksyn myötä on tullut todettua, että ideat kirjoituksiin on usein vähissä. Ja siksipä tuskin tulisi näin joulun alla yhtään enempi ideoita. En myöskään ole ihan niin jouluhifistelyihminen, että keksisin jokaiselle päivällä askartelua, leivontaa, joulukoristelua tai muuta mielenkiintoista.

Harmittelin kovasti, että en löytänyt täältä Oddasta (ainakaan kovin helpolla) perinteistä kuvajoulukalenteria itselleni. Norjassa erilaiset pussukka- tai pakettikalenterit, joihin laitetaan pienenpieniä lahjoja lapsille jokaisena päivänä ovat tosi tyypillisiä. Lisäksi toki löytyy myös suklaakalentereja.

Onnekseni aloin pohtimaan joulukorttien askartelua juuri tänään. Sillä törmäsin askartelutarvikkeiden ja korttien seassa tähän äidin viime vuonna lähettämään joulukorttiin. Kiitti äiti, joulunodotus pelastettu tänä(kin) vuonna :)

PS. Eilen tein-blogista löytyi kiva idea joulukalenterista näin jälkikäteen. Ehkäpä tällainen ensi vuonna.

Joulun avajaisia

Vikonlopun aikana Oddassa ehtikin tapahtua kaikenmoista. Ravintolaillallisen jälkeen suuntasimme nimittäin vielä siihen Oddan toiseen baariin, Irikseen, jossa perjantai-iltana oli avoin mikki.. tai no, avoin etukäteen ilmoittautuneille laulajille ja bändeille ainakin. 

Joukossa oli myös työkaverini Arne, joka lauloi Elvistä kontrabasson säestämänä. Oli oikeasti kyllä yllättävän hyvä! Tai olin kyllä viime perjantaina kuullut hänen meidän Julebordissa hieman lauleskelevan, joten en ny niin yllättynyt ollut.

Lauantaina sen sijaan vietettiin joulukadun avajaisia. Putiikit olivat auki pari tuntia pidempään, ja itseasiassa paikallislehti ilmoitteli myös ilouutisen Oddan shopaholiceille. Nimittäin tästä eteenpäin torstain lisäksi myös perjantaisin pääsee iltashoppailemaan. Kauppojen aukioloaika on pidentynyt klo 18 saakka.

Joulukadun avajaisissa oli päivällä kävelykadulla poniratsastusta sun muuta pientä ohjelmaa. Neljän aikoihin rannan suuntaista katua lähti liikkeelle tonttukulkue ja kiersi reittinsä kävelykatua pitkin Almerkeparkenille kuusen ympärille. 

Joulukuusen valot syttyivät kaupunginjohtajan sanojen saattelemana. Ja tämän jälkeen kaikki halukkaat pääsivät piirileikkimään kuusen ympärille tonttuorkesterin säestämänä.

Kausivaloista jouluvaloihin

Nyt ei enää voi puhua ihan kausivaloistakaan. Vastapäisen Sparin katolle kun asennettiin tänään poroja. Todellista jenkkijoulutunnelmaa, joskaan ei nyt ihan niin lämpöistä kuin viime vuonna, luvassa joka aamu ja ilta makuuhuoneesta seuraavat puolitoista kuukautta :)

Vuoden toinen Julebord

Keskiviikkona otettiin taksi alle ja suunnattiin Tyssedal hotelliin syömään Julebordia insinööri-/lääkäriseurassa. Kaikkiaan meitä taisi olla kahdeksantoista, valitettavasti monia ihmisiä en ollut edes ennen tavannut, mutta toisaalta kiva tutustua uusiin ihmisiin. Ja joitain ihmisiä taas ei ollut nähnyt pitkään aikaan, joten mukava niinkin.

 

Meidän seuruetta odotellessa viimeisiä paikalle. Henriette ja Elen alimmassa kuvassa.

Juletallerken sisälsi tällä kertaa sekä pinnekjøttiä sekä ribbeä, oheistettuna hapankaalilla (joka maustetaan kyllä aivan erilailla kuin suomessa, olisiko kuminan siemeniä..) ja lanttulaatikon kaltaisella muhennoksella, ja perunalla. Jälkiruokana oli riskremiä, siis kylmää riisipuuroa joka on vatkattu kerman sekaan ja marjakastiketta.

Illallisen jälkeen siirryttiin hotellin sohville vähän rennompaan ympäristöön. Myöhemmin osa jatkoi vielä Vertshusetiin, mutta aamun herätys töihin jätti omalta osalta tämän väliin. Nyt sen huomaa, että ei enää keskellä viikkoa vietetäkään samanlaisia iltoja kuin Otaniemessä.

 Henriette ja Ingrid. Sekä Truls, ensimmäinen Bolidenin ulkopuolelta johon tutustuin Oddassa. Ingrid valitettavasti lähtee helmikuussa muualle harjoitteluun kun fysioterapeutin turnuspaikkaa ei vapautunutkaan Oddan sairaalaan.

Tähtitorttuja

Itsenäisyyspäivä tiistaina sujui hyvin arkisissa merkeissä, vajaa yhdeksän tunnit työpäivä vapaan sijaan (pitää keräillä plussia joulunajan vapaita varten). Ja illalla 3,5 h kuorotreenit, joten eipä tullut edes netin välityksellä Linnan juhlia seurattua. Tosin tää mobiililaajakaista on usein niin hidas, että ei olisi varmaan pelittänytkään.

Polttelin sitten parvekkeen puolella ikkunalla kahta kynttilää, koska en voinut olla kotona niitä valvomassa. Sen pienen hetken kun oikeaan aikaan olin kotona, paloi kyllä kaksi kynttilää ikkunan sisäpuolellakin :)

Töihin tosiaan leivoin joulutorttuja, koska ovat aika suomalainen juttu. Taikinaa tai luumuhilloa/-marmeladia ei kaupoista löytynyt ainakaan helpolla etsinnällä, joten kaikki alusta alkain itse väännettynä.. Kerta se on ensimmäinenkin :)

Torttutaikina syntyi suunnilleen seuraavalla ohjeella:

5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

200g voita

2 dl maitorahkaa/kermaviiliä

Sekoita jauhot ja leivinjauhe. Nypi pehmeä voi jauhojen joukkoon. Lisää kermaviili ja sekoita. Koveta taikinaa jääkaapissa pari tuntia. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Kaulitse taikina taitellen sitä useita kertoja, muotoile tortut. Kypsennä 10-15 min.

Torttutäytteeseen blendasin pussillisen kuivattuja luumuja, vajaa 1 dl keitettyä vettä johon sekoitettu hieman sokeria, kanelia ja kaardemummaa. Miksiköhän suomalaiset syö kaikkea mikä näyttää kakalta?

Joulun tuoksua

Tänä viikonloppuna alkoi hieman joulufiilikset kolkutella. Koti sai pienenpientä joulupynttäilyä hyasinttien mudossa. Kynttilöillä on fiilistelty jo hyvän aikaa, syys-lokakuusta lähtien, joten niiden polttamista ei voi laskea joulujutuksi. Tästä keskusteltiin männäviikonloppuna kyllä Matteuksen ja Steinarin kanssa.. No ainakin punaisia kynttilöitä jouluksi.

Pari viikkoa sitten ostin myös kynttilälyhdyn, jonka kuvittelin laittavani parvekkeelle. Parin viikon sateet ja myrskyt on saaneet sen kuitenkin pysymään sisätiloissa, ja edellisenä viikonloppuna päätin tehdä siitä sitten sisälyhdyn. Ainakin hetkittäisesti tunnelmavaloksi. Katsotaan jos nämä kelit muuttuu, ja jos keksin jonkin koukun sille tuonne ulos, mihin sen saisi roikkumaan.

Joulun tuoksuja ja tunnelmia tuli kasvatettua tänään pipareita leipomalla. Ja samalla valmistelin joulutorttuja, joita ajattelin tarjota itsenäisyyspäivänä töissä. Valmistelut olivat sikäli tarpeen, että lehtitaikinalevyjä ei tuntunut ainakaan kahdesta kaupasta mistä katselin löytyvän. Eikä myöskään luumuhilloa, joten sekin tuli blenderin avustuksella kuivatuista luumuista seostettua kanelin, sokerin ja kardemumman kera.

Pari jämäpaloista tehtyä versiota tortuista paiston pipareiden ohessa, mutta ei oikein hyvältä valitettavasti näyttänyt taikinan kohoamisen suhteen :( Toivotaan parasta noiden aihioiden osalta jotka odottelevat huomisillan käsittelyä pakastimessa. Voin paljastella millainen tulos oli.. jos ei onnistu, niin sitten leipasen jotain muuta suomalaista.. Mitähän helppoa ja kotoa löytyvillä aineksilla se voisi olla, muuta kuin pullaa?!

PS. Kaupasta ei löytynyt glögiäkään, vaikka se oli erikseen mainittu mainoslehdessä. Kummallista. Tosin muutenkaan sitä ei ole tuntunut näkyvän kuin yhtä merkkiä koko Oddassa, Alepassakin on varmaan 5 erilaista.