Uutta ja jännää

"Suosikkiputiikkini" sisustushypistelykaupan/kahvilan Snoperietin, suljettua keväällä on Oddan kävelykadulla ollut kaupan menevä aukko. Ikkunoita on pitkään koristaneet pahvit, joissa luvattiin paikalle avautuvan syksyllä uusi ja jännä putiikki. (Näiden itse asiassa kuvittelin joskus osuneen kameran linssiin, mutta...)

Tänään pahvit olivat vihdoin poissa, ja uusi ja jännä tarkoitti kenkäkaupan avajaisia. Kauppojen kirjo ei todellakaan ole täällä kovin suuri, joten olettaisin, että uudelle tulokkaalle on kyllä kysyntää. Toisaalta eivät oddalaiset mitään supershoppailijoita omassa kaupungissaan taida olla, vaan ihan tyytyväisiä siihen tarjontaan mitä on löytynyt. Ainakin miehet työpaikalla valittelevat, kuinka muka muissa kaupungeissa ollessa pitäisi kierrellä monta kauppaa saadakseen haluamansa. Oddassa kun voi astella Terje Handelandille, saada hyvää palvelua ja juuri ne vaatteet kun tarvitsi...

Asiastahan voi olla montaa mieltä, mutta luulen kuitenkin, että ainakin oddalaiset naiset ovat ihan tyytyväisiä kenkävalikoiman tuplaannuttua.

Toisenlaisia hileitä

Ei oo todellistakaan. Nyt on juuri syyskuun puoliväli ohitettu, viime vuoden lumet eivät tänä kesänä tainneet edes ehtiä sulaa huipuilta. 

Ja nyt ensimmäiset ovat jo sataneet +700 metriin. Viime vai toissaviikolla joku töissä jo puhui, että vuorilla oli tullut ensilumet. Mutta aika uskomatonta. Muistan kyllä, että aikaista lumentuloa viime vuonnakin kauhistelin, mutta ei se näin ajoissa tainnut olla.

Onneksi viikonlopulle on luvassa kuitenkin aurinkoa ja +10 C kelejä. Ja onneksi kauppaan mennessä poikkesin Cubukseen, josta tarttui noin 4,5 e kappalehintaan pari Essien pirteänväristä lakkaa. Jos hinta  lakoille ei ollut jo muutenkin kylliksi alennettu, niin kaiken huipuksi kaupanpäälle tuli vielä matkakokoinen kynsiviila. Todellinen "gjør ett kupp".

Siivousviikonloppu

Viikonloppu tuli vietettyä niinkin mielenkiintoisissa merkeissä kun kotia puunatessa. Oli kyllä aikakin, kun pari edellistä viikonloppua on tullut vietettyä muissa maisemmissa. Enkä oikeastaan muista milloin lattiat on viimeksi pesty. Lauantaiksi ennustettiin sadetta, joten päätin jättää Eidfjordiin, vuonon itärannalle, suuntautuneen vaellusreissun väliin. Siitäkin huolimatta, että siellä en edes ole vielä käynyt.

Lauantain ruokakauppareissu poikkesi muutamaan muuhunkin putiikkiin. Joten asunto sai pienen puhallin-lämmittimen, joka varmasti tulee tarpeeseen ilmojen viiletessä. Nytkin toisinaan sormet kohmeilee kotona ollessa. Norjalaiset varmaan kauhistuisivat, kun ajattelin oikeesti sen talven varalle sijoittaa makuuhuoneeseen (en vaan ymmärrä miksi pitäisi nukkua sellaisissa lämpötiloissa, että nenä jäätyy). Mietin jo nimittäin, että pitäisikö kesäpeitto vaihtaa talvitäkkiin.

Myös ostoslistalla keikkunut maljakko-hankinta on nyt tehty, ainakin yksi. Joten sohvapöytä sai siivouksen jälkeen koristeeksi ruusukimpun. Samalla huone vaihtoi vähän järjestystäkin. Ehkä kurkistus siihen seuraavaksi.

Ikkunoiden pesu on ollut myös juttu, joka on keikkunut todo-listalla tovin. Joten nyt kävin toimeen, eikä ainakaa vielä päivän sateiden jälkeen ole mitään katastrofaalisia sade- tai lokinkakka-jälkiä, kuten ennen pesua. Katsotaan kauanko kestää :) Pesutoimenpiteet itsessään olivat ihan mielenkiintoisia, tämä norjalainen ikkunanavauspatentti siis.

Ja kerta kiellon päälle sunnuntai-illan uutisia katsellessa tuli myös lakanapyykit silitettyä. 

Olen joskus miettinyt, että vaikka muotoonommellut lakanat kuinka käteviä ovatkin, ainakin 120cm sänkyyn johon ei oikein sopivankokoisia lakanoita löydy, niiden silittäminen ja kauniiksi viikkaaminen ei ole mitään helpointa puuhaa. Tällä hetkellä ei asia juuri kosketa, koska 150cm sänkyyni istuvat ihan hyvin normaalilakanat. Mutta tulevaisuuden (ja muiden pähkäilijöiden) varalle löytyi jonkun selaamani blogin kautta hyvä videovinkki.

Uutta kotona

Tuntuu, että sisustaminen etenee hyvin hyvin hitaasti. Edellisen asunnon sisustaminen oli ihan vaiheessa vielä silloin kun sieltä muutti pois. Ja uuden asunnonkin laitto on ottanut aikansa. Ehkä tietyllä tavalla takaraivossa kutkuttelee sekin ajatus, että tästä muutetaan taas jonkin ajan kuluttua eteenpäin. Jollain tavalla kaipaisi jo pysyvyyttäkin. 

Olen ihan unohtanut oikeastaan esitellä uutta asuntoa niiden pikaisten muuttopäivän kuvien jälkeen. Nyt pikainen katsaus olohuoneen kulmaan. Se sai nimittäin uuden kalusteen äskettäin. Pitkän aikaa suunnittelin, että jos vaan löydän täältä Oddasta sopivan sohvapöydän, niin ostan sen. Ja mietin myös, että josko siellä bruktbutikissa olisi tullut joskus vastaan joku sopiva 50-lukulainen pöytä, jonka voisin itse maalata valkoiseksi. Mutta eipä tullut.

Joten pysyin sitten skandinaavisen selkeälle tyylille uskollisena. Klikkasin itseni huhtikuussa Finnish Design Shopiin alennuksen houkuttamana ja päädyin ostamaan pari kertaa pohtimani, ja ties kuinka monessa sisustusblogissa vilahtaneen HAY:n Tray-pöydän.

Toimituksessa meni kyllä odotettua pidempään, mutta nyt se on vihdoin kotona ja olen ihan tyytyväinen lyhyen käytön jälkeen. Vähän matala esim. koneen käyttöä varten, mutta eipä sohvapöydät siihen muutenkaan ideaaleja ole. Tykkään <3

Taustalla vilahtaa myös kevätsisustukseksi hankittu tyyny. Vähän norjalaisromanttista henkeä munkin kotiin. Kummallista, että koristetyynyliinojen hankinta on tosi hankalaa olemassa oleviin tyynyihin. Sen sijaan koristetyynyjä tuntuu löytyvän pilvin pimein.

Lautasella näkyy myös jotain länsinorjalaista, lefse. Se on jonkinlainen rieskasta tehty lettu, jonka sisään on laitettu tomusokeri-voi-seosta. Piti kokeilla, kun muutoin olen hyvin vähän tutustunut norjalaisiin  erikoisuuksiin. Lefseja löytyy kyllä myös paksumpina versioina. Ja kanelitäytteisinä.  Ei kyllä kovin vakuuttanut tämäkään kokeilu vielä norjalaisten gourmet'sta. 

Viikonlopun tapahtumia

Tänä viikonloppuna oli näin Oddassa ollessakin sentään jotain äksöniä, normaaliin verrattuna. Ainakin perjantain Avengers 3D:n muodossa. Ensimmäinen kerta, kun olen päätynyt elokuviin täällä, ja yllätyin kyllä kovasti salin koosta! Tosin valkokangas siihen tilaan oli jokseenkin pieni.

Leffaa ennen käytiin Vasstunin gjesthusissa syömässä, jossa no, ruoka oli kotiruokatasoista (ihan hyvää varioitua bacalaota, joskaan kukaan meistä ei ollut ennen maistanut...) mutta ravintolahintaista. Ja jokseenkin olen tullut yhä epäileväisemmäksi, hallitsevatko norjalaiset suklaisia jälkiruokia ja leivonnaisa. Tappiolla taitavat olla 1-3.

Lauantaina kävin kiertelemässä kauppoja, enemmän sisustusjutut mielessä. Mutta vahingossa huomasin meidän toisen naistenvaatekaupan (edit: taitaa niitä olla kolme + Cubus) edessä farkkualepöydän.  Farkkujahan tarvitsee aina, joten ei harmittanut yhtään, että matkaan lähtivät yhdet Pepe Jeansit noin kuudenneksella alkuperäisestä hinnasta. Norjassakin voi siis näemmä tehdä edullisia löytöjä. 

Itse sisustusostokset jäivät kuitenkin hankkimatta. Maljakot paikallisessa huonekalu-/sisustusliikkeessä olivat ihan eri kokoisia kuin olin netin perusteella päätellyt. Mitäpä nyt turhaan sinne kirjoittamaan mitään mittoja tuotteista ;)

Toisaalta iskin silmäni, toistamiseen, Sofie Conranin astiastoon käydessäni Snoperietissa. Ajatuksissa on kyllä ollut, että Suomeen palatessa alkaisin kerätä varmaan valkoista 24h:ta. Mutta voi olla, että asiaa pitää harkita uudelleen. Norjalainen maalaisromatiikkahenki alkaa ajaa itseään skandinaavisen selkeälinjaisuuden tilalle...

Tänään oltiin Agnesin luona teekutsuilla. Teetä ja skonsseja voilla ja appelsiinimarmeladilla. Marmeladi oli jotain englantilaistyylistä Etelä-Afrikkalaista versiota. Ei ylimakeaa ja siksi juuri hyvää. Agnesin vanhemmat ovat ennen hänen syntymäänsä olleet siellä töissä, joten aika pitkän ajan takaa on kyseinen tuote ollut heidän perheensä valikoimissa.