Haugesund

Edit:  Noin 35 000 asukkaan Haugesund sijaitsee Rogalandin-maakunnassa, etelä-pohjoissuunnassa lähes Bergenin ja Stavangerin puolivälissä. Alkusyksystä kaupungissa järjestetään Norjan kansainvälinen elokuvafestivaali. Haugesundin ystävyyskaupunki Suomessa on Tammisaari.

Viime viikonloppuna vierailtiin Agnesin ja Matteuksen kanssa Haugesundissa. Kaupunki vaikutti ihan kivalta pikkukaupungilta. Asukkaita taitaa olla 35 000 paikkeilla.

Talot oli suurimmalta osin valkoisia. Aurinko paistoi, vaikka pikkuisen kirpeä ilma muuten olikin. Muutekin tuntui kovin paljon elävämmältä paikalta kuin Odda. Huomaan kyllä kovasti, että ei musta ole loppuelämäksi tällaisessa pikkupaikassa asumaan. Vaikka tuntuu että työkaverit ja muut tutut olisivat mua kovasti täällä pitämässä. Ainakin monesti puhuvat, että "kyllä sä täältä vielä jonkun miehen löydät ja asetut Oddaan".

Oli kiva myös pitkästä aikaa päästä vähän kiertelemään kauppoja.. vaikka tuntuukin, että oikeasti ei tarvitsisi ostaa vaatteita. Ihan sama, mitä täällä käyttää, töissä vaihdetaan vaan työvaatteet päälle ja ulkona ollaan urheiluvarustein. Ehkä vähän jopa ärsyttää, että sitten omasta ulkonäöstä huolehtiminen jää heitteille.

Eniten olisin kaivannut tuolta reissulta jotain kodin sisustustukseen. Tarvetta olisi kivemmille verhoille olohuoneeseen. Ei vaan ole tullut vielä vastaan sopivia.. eikä tullut Haugesundissakaan. Kodin onneksi tällä viikolla tuli Ellokselta paketti, jonka sisällöstä seuraavalla kertaa lisää.

Lounasta syötiin leipomo-kahvilassa. Lähinnä tuolla siis oli leipiä myynnissä, ei niinkään leivonnaisia. Ja tuntui, että tuollaista lounasta paikallisetkin syövät. Ainakin koko ajan oli ihmisiä jonoksi asti. Eli lienee ollut hyvä valinta - paikallinen Subway, kun itse sai valita leivän täytteet makunsa mukaan. Ja hyvää oli! Varmasti suosittua senkin takia, että norjalaiset tosiaan lounaakseen syövät pääasiassa vain voileipiä.

Talvi tulee Oddaan

Viime viikolla aloin pohtia, että täällä ei oikeastaan ole näkynyt syksyn ruskaa kunnolla. Ehkä puusto on vaan vääränlaista siihen. Sitten huomasin työpaikan vaahteran, joten päätin, että pitää katsella kuinka siitä lehdet tippuvat. Ja että ehkä sitten kun lehdet on maassa voi todeta, että talvi on tullut. Tällainen oli sato viime ja tämän viikon osalta.

Yllättävästi edellisen viikonlopun jäljiltä ei enää montaa lehteä ollutkaan. Ja tällä viikolla tippuivat viimeisetkin. Samalla voi kyllä huomata, että töistä lähtiessä on aina vaan hämärämpää. Tosin paljon valon taso riippuu pilvistä ja sateista täällä.

Ehkä kauheinta oli, kun vahingossa satuin katsomaan, että Oddassa aurinko nousee noin 10.35 ja laskee 13.05! Oikeasti. En kuvitellut minnekään kaamoksen keskelle tulevani. Tosiasiassahan tohon vaikuttaa, että kaupungin blokkaa pohjoista lukuunottamatta muilta ilmansuunnilta korkeat vuoret. Päivänvalon kajastusta kuitenkin onneksi riittää puoli viiteen - viiteen, eli jos nopeesti töistä tulee kotiin, niin ehtii tehdä pienen ulkoilun luonnonvalossa.

Katsellaan miten pimeys sitten ihan keskitalvella iskee, tai iskeekö?! Mutta ehkä jos täällä keskellä ei mitään asuttuaan ja mahdollisesta pimeydestä selvittyä Suomeen sitten palaa, niin ei varmaan edes haittaa vaikka tuleva työpaikka olisi jossain keskellä Lappia. Vaikka voi olla, että oikeesti parin vuoden päästä (jos nyt sellaisella aika-akselilla elämäänsä koittaa suunnitella) kaipaa todellakin ihmisten ilmoille ja kaupungin vilskeeseen!

Kyllä maalla on mukavaa

Kerrankin vähän erilainen lauantai, kun ei suunnattukaan vaellukselle. Tosin päästiin vieläkin kauemmaksi kaupunkilauantain vietosta, ja suunnattiin reilu tunnin matkan päähän saarella sijaitsevalle maatilalle. Johanna Ruotsista, joka meidät kutsui luokseen Agnesin välityksellä on myös yksi sitä lääkäriporukkaa, joka tekee täällä turnus-vuottaan.

Päivän aikana katseltiin pariin otteeseen kävellen saaren maisemia. Tuli tosi syksyinen olo, kun käveltiin pudonneissa lehdissä ja tuoksui syksylle. Johanna kertoi myös, että kesällä olivat käyneet pelastamassa merestä 3 saarella majaillutta saksalaista, jotka olivat tulleet kalastamaan oikeen urakalla, mutta kalareissullaan kiepauttaneet veneensä nurin.

Myöhemmin paijailtiin vasikoita ja päästiin testaamaan lypsämistä käsin ja koneella. Jotain ihan uutta! Tottakai kuvioissa oli myös navettakissa. Suosikkehetki sille taisi olla lypsäminen.

Me taasen syötiin hurjat määrät ruokaa ja herkkuja. Sen lisäksi että Johanna oli lounaan oheen leiponut omenapaistosta, oli paikalla myös Terjen vanhemmat samassa pihapiirissä sijainneessa mökissä. Ja he kutsuivat iltakahveille, letuille ja pitsalle. Sitten pyörittiinkin kotiin.. tai no tilattiin lautta (ei olisi muuten ilta-aikataululla pysähtynyt siellä) ja ajeltiin Agnesin kyydissä hyvin ruokittuina kotiin nukkumaan.

Halv åtta hos mig

No oikeastaan kuudelta. Eilen kävi päivällisvieraita kylässä minun luona. Ollaan nyt vuoronperään kukin tarjoiltu päiväallisiä työkollegoiden kesken. Oikein kivaa vaihtelua yksin ruokailuun, sekä täytettä arki- ja viikonloppuiltoihin. Tosin Matteus tarjoili illallista silloin, kun itse olin Suomessa.. Mutta toissaviikonloppuna tuli kuitenkin hänen luonaan käytyä, kun Agnesin kanssa käytiin katselemasa siellä leffaa.

Oikeastaan olinkin miettinyt jo etukäteen Suomessa, että tällaista olisi oikein kiva harrastaa. Etenkin kun ravintolasyöminen Norjassa on oikeasti hintava + Oddasta löytyy vain yksi ravintola, China House, joka tarjoaa sekä aasialaista että Norjalaista ruokaa. Täytyy käydä katsastamassa joku kerta.

Tarkoitus oli ottaa kuvia silloinkin kun vieraat ovat paikalla, samalla olisi tullut vähän lisävilkuilua kotiin.. mutta enpä sitten muistanut. Saatte siis tyytyä keskiviikkoillan tiramisu-inspiroidun juustokakun valmistuskuviin. Torstaina töiden jälkeen valmistui pikapikaa myös keskiviikkona alkuvalmisteltu lasagne. Onneksi oli tomaattikastikepohja keiteltynä valmiiksi, sipulien ja porkkanoiden pilkkominen olisi saanut aikataulut aikalailla pois raiteiltaan.

Syntyykö niitä valkuaisvaahtohuippuja myös käsinvatkaamalla?!

Hyvän ohjeen tiramisujuustokakkuun löytää vaikka Kinuskikissan sivulta. Itse tosin sovelsin amaretton ja mascarponen puuttuessa reseptiä aikalailla. Sekaan meni sitten sherryä ja manteliesanssia, sekä normaalia tuorejuustoa höysettynä kermavaahdolla. Hyvää oli, ja kaikki meni, myös lasagne! :)

Kotipäivä

Sunnuntai on mun kotipäivä. Myös päivä, jolloin ei tarvitse puhua ruotsia, jossei halua :) Tuntuu kuitenkin, että useimmiten se sisältää lähinnä siivoilua ja loppuviikon tiskien tai pyykkien pesua. Tänään olin tosin pullantuoksuinen täti, enkä siivoilija, ja leivoin leipää ja keksejä :) 

Toisinaan ilta on omistettu pienelle hemmottelulle, edes vaikka kynsien lakkailun muodossa. Muutoin omasta ulkonäöstä huolehtiminen on jäänyt valitettavan retuperälle.. ei tule siis mitään päivän asu -juttuja, koska ketään ei kiinnosta onko mulla työvaatteena tänään farkut vai firman housut. Ja mitkä villasukat päätyy kotiverkkareiden seuraksi. Säälittävää.

Joskus Elina kyseli kotiesittelyn perään, joten tässä lyhyesti, olkaapa hyvä. Oikein edistystä minkään sisustuksen kanssa ei ole kuukauteen valitettavasti tapahtunut, huonekalukaupan (ja Ikean nettikaupan) puuttuessa. Siksipä kuvatkin ovat ihan yhtä vanhoja, vaikka uvittelin jo tässä vaiheessa ottavan jotain uusia. Pitäisi tehdä jotain löytöjä tuolta kierrätyskaupasta, joita sitten itse fiksailisi, tai löytää joku Ikean nettikauppakorvike. Huonekaluja vaan on hankalampi ostaa näkemättä.

Talo itsessään ei siis ole todellakaan mikään kaunis. Tämmöinen kuuskytluvun betonihökötys. Olisi niin paljon kivempi asua jonkun tuolla taustalla näkyvän valkoisen talon ylä- tai alakerrassa :) Tai ehkä mieluummin jonkun vastaavan talon, vähän keskeisemmällä sijainnilla.

Sisustuskin on kovin pitkälle sellainen kuin mitä Otaniemestä tavaraa tuli mukaan. Ruokapöytä oli ensimmäisen viikonlopun pakkohankinta, eipä ollut aikaa ihmetellä, kun silloin ei ollut tietoa että milloin tavarat oikein tulee. Vähän on jälkeenpäin mietityttänyt, että olisi ehkä pitänyt ostaa jokun vähän perinteisemmä oloinen ruokaryhmä, mutta tällä mennään. Sopii toisaalta muuten mustavalko-harmaa sävytteiseen olohuoneeseen toki.

Koti siis kaipailisi vielä ainakin nojatuolin ja lipaston makuuhuoneeseen (vaatehuone ei vaan ole kovin kätevä, etenkään jos ei ole kunnon säilytysjärjestelmää), sohvapöydän, uudet olohuoneen verhot. Ja jonkun kivemman taulun olohuoneeseen, tuo tuli ostettua, koska jotain seinille oli laitettava.

Nederland ooo Nederland...

Jotenkin viimeiset pari viikkoa on tuntunut tosi hankalilta, lähinnä kielen puolesta. Ehkä kun olen ollut edelliset 3 viikkoa yksin tutustumassa elektrolyysihalliin, on päivittäinen ruotsin ja norjan käyttäminen jäänyt niin vähille, että vapaa-ajallakin kaipaisi mieluummin jotain muuta kieltä. Se ei sujukaan niin loistavasti kuin joinain muina hetkinä. Ja jotenkin ollut turhautunut olo, että kielitaito ei vaan tunnu kehittyvän niinkuin se alkuunsa kehittyi.

Muutenkin, olen jotenkin kovasti ajatellut Hollantia. Tuntuu jotenkin, että jos aion asua jossain muualla kuin Suomessa niin oikea paikka olisi Hollanti eikä Norja. Liekö syynä ollut vain helpompi ja hauskempi vaihto-opiskeluaika, ihmiset ja ympäristö.Toisaalta samanlainen fiilis valtasi kun maaliskuussa kävin Janican luona visiitillä Delftissä, tuntui ihan kodilta se kaupunki.Tai ehkä tää olo johtuu vaan kaikista "vinkeistä" Hollannista ympärillä.

Olen jostain syystä eksynyt lukemaan monia ulkosuomalaisten Hollanti-blogeja, viime lauantaina katsotussa elokuvassa tuntui vilahtaneen hollantilainen autonrekkari, kierrätyskaupassa oli myynnissä delftinsinisiä kukkaruukkuja (jotka oli harmittavasti menneet kun meinasin ne perjantaina käydä ostamassa).

Perjantaina myös lentistreeneistä kotiin kävellessä mietin, että pitäisköhän kysäistä josko joku hollantilainen tuttu haluaisi uudenvuoden aamukahveille Schipholin Starbucksiin. Tämä siis siksi, että kuvittelin, että mun vaihtoaika oli klo 6-10, eli neljän tunnin odottelu, vaikka tosiasiassa vaihtoaikaa oli vain tunti. Tuossa vaiheessa... Niin, olen siis matkustamassa Floridaan jouluksi, ja välilasku on Amsterdamissa :)

Kotiin tultuani oli kuitenkin Supersaverilta tullut viesti, että käypä tsekkaamassa sopiiko lentoyhtiön tekemä muutos lentoaikatauluun.. ja siellä oikeasti sitten olikin, että jatkoyhteys on vasta kymmenen jälkeen. Onko nää jotain enteitä?! Kuitenkin Amsterdamista lähtenyt lento on elämäni aikana ollut ainoa oikeesti poikkeuksellinen ja palannut takaisin kentälle! (jos nyt myöhästymisiä ja mm. nyt Suomesta tänne tullessa Oslossa vietettyä hotelliyötä ei lasketa)

Jotenkin valitsin ne lennot, jotka menee Amsterdamin kautta. Tosin vaihtoehtona oli Charles de Gaulle, joka todennäköisesti olisi tarkoittanut hukattuja matkatavaroita.

Olivia saapui taloon

Oi, vihdoin ja viimein. Sieltä se kurkisteli parketti- ja laattalattiamainosten välistä. Ihana raatini tilasi mulle suomenkielistä luettavaa vuodeksi eteenpäin. Odotellahan tässä ehdittiin, kun syyskuun lehden, tai viimeistään lokakuun, piti kai olla se ensimmäinen Oddaan kannettuna.

Nyt illalla sujahti lehti sohvalle Pentikin Haiku-viltille. Sinne alle taidan käpertyä minäkin lehden ja lämpimän teekupin seuraan.