Elloksen paketista

Äiti muistutteli tuossa Skypettäessä, että Elloksen paketin sisällöstä ei ollut mitään kirjoiteltu, vaikka muutama viikko sitten jo lupailin. Ei se mikään salaisuus toki ole. Oon vaan ollut näemmä aika laiska kirjoittelemaan, kerran pari viikossa..

Sitäpaitsi nytkin olisi mielessä useampi juttu josta voisi kirjoitella, ja josta olisi kuvia koneella.

Tämmöinen lamppu sieltä paketista siis paljastui (+muutama muu pienempi juttu). Aikalailla iloa pimeisiin syksyiltoihin, koska kirkkaat katon spottivalot on.. no vähän turhan kirkkaat omaan makuuni. Paljon kivempi on istuskella hämärämmässä ja tunnelmoida kynttilöiden kanssa.

Tuon valossa on myös kiva lökötellä sohvalla lukemassa lehtiä. Ja on kivan monitoiminenkin, kun varsi kääntyilee tarpeen mukaan. Eli pikkuhiljaa kodin juttuja alkaa tulla eteen. Vielä tosiaan huonekaluhankintoja olisi edessä. Mutta taidan jäädä odottelemaan sitä hetkeä kun tänne Oddaan se uusi liike avaa viimeistään uuden vuoden jälkeen (lehdessä oli spekulointia, että hyvällä tuurilla ennen joulua). Silloin toivon mukaan löytää sohvapöytä, nojatuoli ja jonkinmoinen lipasto kotinsa mun luota.

Tuntuu tosin, että mitä pidemmälle menee, että koti ei ole ihan niin valmis, niin sitä helpompi on elää ilman joitain juttuja, jotka nyt ei ole ihan pakollisia. Vaikka kuinka paljon kivempaa olisikaan, jos koti olisi valmis..

Kevyttä sadetta

Tänään aamulla meidän osastopäällikkö mainitsi, että viikonlopuksi on luvassa aikamoista myrskyä Länsi-Norjaan. Eilen ulkoillessa kyllä huomasi, että tuuli on kova. Ja koko viikon ollut epävakaista, joten ei ollut tullut aiemmin kiinnitettyä niin paljon huomiota sateen millimetrimääriin. Harmitellut toki välillä, että miten olenkin sattunut valitsemaan tällaiset paikat, kuin Delftin ja Oddan, missä sataa harvasepäivä. 

Mutta kyllä, viikonloppuna sataa, ja paljon! Normaalit määrät täälläkin varmaan pyörii 10 mm paikkeilla mutta viikonlopun aikana luvattu 5-10 kertaisia määriä.

Onneksi pahin sade ajoittuu ainakin tämän hetkisen ennusteen mukaan lauantain ja sunnuntain väliselle yölle. Nyt viikollakin on öisin ikkunoiden takana humissut aikamoinen myrskysade. Päivällä voi siis uskaltautua kuitenkin ulos hankkimaan sen pienen hetken auringonvaloa (tai no sitä ei kai tule tuollaisen pilvipeiton läpi, mutta edes päivänvaloa) mitä sitä tänne nykyään siunaantuu reilun tunnin ajan. Sitäpaitsi norjalaisella asenteella "ei ole huonoja kelejä, on vain vääränlaisia asusteita" voi ulkoilla millaisessa kelissä hyvänsä.

Julebord

Joulun odottelu aloitettiin jo hyvissä ajoin, sillä viime perjantaina oli ohjelmassa Julebord. Norjalaiseen tapaan järjestetyt pikkujoulut. Meidän ilta sijoittui vanhan keskustassa sijaitsevan sulattoalueen kahvilaan, joka tarjoilee myös tilauksesta, ja joissain muissa erikoistapauksissa ruokaa.

Oli hauskaa tavata näitä oman osaston työkavereita muutenkin kuin jokapäiväisellä voileipälounaalla. Vaikka siis olen sijoittautunut nyt liuotukseen, on meidän rakennuksen konttorissa myös HMS-porukkaa (helse, miljø, sikkerhet – onko tälle joku hyvä lyhennes suomeksi vai käytetäänkö aina EHSQ:ta?!).

Vaikea sanoa kuinka paljon eroa on suomalaisiin firmapikkujouluihin, mutta ainakin siihen asti kun itse olin mukana oli meno aika hillittyä. Lauantain ja sunnuntain lentopalloturnaukset toki jättivät oman illan aika lyhyeksi. Miesporukka lähti toki vielä jatkamaan iltaa Vertshusiin.

 

Kuvien laadussa olisi parantamisen varaa, mutta kaikkea ei voi saada pimeässä kännykän kameralla aikaiseksi. Ollaan kuitenkin aika paljon edustavamman näköisiä kuin lounastauolla työvaatteet (lue duunarivaatteet) päällä.

Julebord koostuu siis nimensä mukaisesti päivällisestä (ja alkoholipitoisista juomista) työporukan kesken. Yleisesti on kai joku buffet-tyyppinen ruokailu, mutta ainakin meillä oli pöytiintarjoilu, tosin lisukkeet olivat pöydässä kiertäviä. Tyypillisimmät norjalaisen jouluruoan kulmakivet ovat pinnekjøtt ja tynneribbe. Pinnekjøtt on ikään kuin yksittäisiä lampaan ribsejä jotka on valmistettu perinteisesti höyryttäen koivutikkujen päällä ja tynneribbet paksuja  porsaan ribseja joiden pinnalta nahka on rapeiksi paistettu. 

Jouluruokiin lie luketuvat myös lipeäkala, jouluturska, joulumakkara, sekä jauhelihapihvit (näitä tarjolla monilla on eri nimillä kai riippuen laatutasosta). Ja joulupuuro, eli osin samankaltaista kuin suomalaisetkin jouluruoat.

Lisukkeina, kuten melkein aina muutoinkin norjalaisella päivällisellä ovat perunat ja porkkanat ainakin tällä kertaa ruskea kastike. Lisäksi jouluun kuuluu lämmin hapankaali ja punakaali. Punakaali maistui mun mielestä enemmän punajuurelle, mutta ehkä se oli vaan se etikkasäilönnän maku, joka tuli läpi. Lisäksi oli puolukkahilloa, jota kuulemma kuuluu/voi syödä kaiken sellaisen kanssa, minkä kanssa syö ruskeaa kastiketta. Sekä punajuuria ja ruusukaalta.

Jälkiruokana meillä oli todella tyypillinen joulujälkiruoka moltekrem (lakkoja ja kermavaahtoa) krumkaken (jonkinlainen ohut vohveli kai kuvaisi tätä parhaiten) kanssa. Jälkkäri oli ihan äärettömän hyvää! Vaikkakin määrä oli varmaan tuplasti sen, mitä olisi ollut tarpeen ja tiukkaan tekin kun  jo pääruoan jälkeen vatsa oli ihan täynnä ruokaa. 

Illan ohjelmassa oli ruokailun lomassa lausuttuja runoja ja vitsejä. Lisäksi minua uutena tulokkaana lahjottiin suklaajoulukalenterilla (joka pilkistää jälkkärin vieressä) sekä illan järjestelyitä hoitannutta ja uudella vastuualueelle siirtynyttä Geiriä joulukravatin ja "ritariksi lyömisen" muodossa. Karaokea emme päätyneet laulamaan, vaikka jotkut musiikkivehkeet paikalla olikin. Veikkaan, että suomalainen pikkujouluilta olisi siihen voinut jatkuakin.. vaikka kuten todettu, en tiedä mitä sitten tapahtui kun itse poistuin ennen puolta yötä nukkumaan.

Haugesund

Edit:  Noin 35 000 asukkaan Haugesund sijaitsee Rogalandin-maakunnassa, etelä-pohjoissuunnassa lähes Bergenin ja Stavangerin puolivälissä. Alkusyksystä kaupungissa järjestetään Norjan kansainvälinen elokuvafestivaali. Haugesundin ystävyyskaupunki Suomessa on Tammisaari.

Viime viikonloppuna vierailtiin Agnesin ja Matteuksen kanssa Haugesundissa. Kaupunki vaikutti ihan kivalta pikkukaupungilta. Asukkaita taitaa olla 35 000 paikkeilla.

Talot oli suurimmalta osin valkoisia. Aurinko paistoi, vaikka pikkuisen kirpeä ilma muuten olikin. Muutekin tuntui kovin paljon elävämmältä paikalta kuin Odda. Huomaan kyllä kovasti, että ei musta ole loppuelämäksi tällaisessa pikkupaikassa asumaan. Vaikka tuntuu että työkaverit ja muut tutut olisivat mua kovasti täällä pitämässä. Ainakin monesti puhuvat, että "kyllä sä täältä vielä jonkun miehen löydät ja asetut Oddaan".

Oli kiva myös pitkästä aikaa päästä vähän kiertelemään kauppoja.. vaikka tuntuukin, että oikeasti ei tarvitsisi ostaa vaatteita. Ihan sama, mitä täällä käyttää, töissä vaihdetaan vaan työvaatteet päälle ja ulkona ollaan urheiluvarustein. Ehkä vähän jopa ärsyttää, että sitten omasta ulkonäöstä huolehtiminen jää heitteille.

Eniten olisin kaivannut tuolta reissulta jotain kodin sisustustukseen. Tarvetta olisi kivemmille verhoille olohuoneeseen. Ei vaan ole tullut vielä vastaan sopivia.. eikä tullut Haugesundissakaan. Kodin onneksi tällä viikolla tuli Ellokselta paketti, jonka sisällöstä seuraavalla kertaa lisää.

Lounasta syötiin leipomo-kahvilassa. Lähinnä tuolla siis oli leipiä myynnissä, ei niinkään leivonnaisia. Ja tuntui, että tuollaista lounasta paikallisetkin syövät. Ainakin koko ajan oli ihmisiä jonoksi asti. Eli lienee ollut hyvä valinta - paikallinen Subway, kun itse sai valita leivän täytteet makunsa mukaan. Ja hyvää oli! Varmasti suosittua senkin takia, että norjalaiset tosiaan lounaakseen syövät pääasiassa vain voileipiä.

Talvi tulee Oddaan

Viime viikolla aloin pohtia, että täällä ei oikeastaan ole näkynyt syksyn ruskaa kunnolla. Ehkä puusto on vaan vääränlaista siihen. Sitten huomasin työpaikan vaahteran, joten päätin, että pitää katsella kuinka siitä lehdet tippuvat. Ja että ehkä sitten kun lehdet on maassa voi todeta, että talvi on tullut. Tällainen oli sato viime ja tämän viikon osalta.

Yllättävästi edellisen viikonlopun jäljiltä ei enää montaa lehteä ollutkaan. Ja tällä viikolla tippuivat viimeisetkin. Samalla voi kyllä huomata, että töistä lähtiessä on aina vaan hämärämpää. Tosin paljon valon taso riippuu pilvistä ja sateista täällä.

Ehkä kauheinta oli, kun vahingossa satuin katsomaan, että Oddassa aurinko nousee noin 10.35 ja laskee 13.05! Oikeasti. En kuvitellut minnekään kaamoksen keskelle tulevani. Tosiasiassahan tohon vaikuttaa, että kaupungin blokkaa pohjoista lukuunottamatta muilta ilmansuunnilta korkeat vuoret. Päivänvalon kajastusta kuitenkin onneksi riittää puoli viiteen - viiteen, eli jos nopeesti töistä tulee kotiin, niin ehtii tehdä pienen ulkoilun luonnonvalossa.

Katsellaan miten pimeys sitten ihan keskitalvella iskee, tai iskeekö?! Mutta ehkä jos täällä keskellä ei mitään asuttuaan ja mahdollisesta pimeydestä selvittyä Suomeen sitten palaa, niin ei varmaan edes haittaa vaikka tuleva työpaikka olisi jossain keskellä Lappia. Vaikka voi olla, että oikeesti parin vuoden päästä (jos nyt sellaisella aika-akselilla elämäänsä koittaa suunnitella) kaipaa todellakin ihmisten ilmoille ja kaupungin vilskeeseen!

Kyllä maalla on mukavaa

Kerrankin vähän erilainen lauantai, kun ei suunnattukaan vaellukselle. Tosin päästiin vieläkin kauemmaksi kaupunkilauantain vietosta, ja suunnattiin reilu tunnin matkan päähän saarella sijaitsevalle maatilalle. Johanna Ruotsista, joka meidät kutsui luokseen Agnesin välityksellä on myös yksi sitä lääkäriporukkaa, joka tekee täällä turnus-vuottaan.

Päivän aikana katseltiin pariin otteeseen kävellen saaren maisemia. Tuli tosi syksyinen olo, kun käveltiin pudonneissa lehdissä ja tuoksui syksylle. Johanna kertoi myös, että kesällä olivat käyneet pelastamassa merestä 3 saarella majaillutta saksalaista, jotka olivat tulleet kalastamaan oikeen urakalla, mutta kalareissullaan kiepauttaneet veneensä nurin.

Myöhemmin paijailtiin vasikoita ja päästiin testaamaan lypsämistä käsin ja koneella. Jotain ihan uutta! Tottakai kuvioissa oli myös navettakissa. Suosikkehetki sille taisi olla lypsäminen.

Me taasen syötiin hurjat määrät ruokaa ja herkkuja. Sen lisäksi että Johanna oli lounaan oheen leiponut omenapaistosta, oli paikalla myös Terjen vanhemmat samassa pihapiirissä sijainneessa mökissä. Ja he kutsuivat iltakahveille, letuille ja pitsalle. Sitten pyörittiinkin kotiin.. tai no tilattiin lautta (ei olisi muuten ilta-aikataululla pysähtynyt siellä) ja ajeltiin Agnesin kyydissä hyvin ruokittuina kotiin nukkumaan.

Halv åtta hos mig

No oikeastaan kuudelta. Eilen kävi päivällisvieraita kylässä minun luona. Ollaan nyt vuoronperään kukin tarjoiltu päiväallisiä työkollegoiden kesken. Oikein kivaa vaihtelua yksin ruokailuun, sekä täytettä arki- ja viikonloppuiltoihin. Tosin Matteus tarjoili illallista silloin, kun itse olin Suomessa.. Mutta toissaviikonloppuna tuli kuitenkin hänen luonaan käytyä, kun Agnesin kanssa käytiin katselemasa siellä leffaa.

Oikeastaan olinkin miettinyt jo etukäteen Suomessa, että tällaista olisi oikein kiva harrastaa. Etenkin kun ravintolasyöminen Norjassa on oikeasti hintava + Oddasta löytyy vain yksi ravintola, China House, joka tarjoaa sekä aasialaista että Norjalaista ruokaa. Täytyy käydä katsastamassa joku kerta.

Tarkoitus oli ottaa kuvia silloinkin kun vieraat ovat paikalla, samalla olisi tullut vähän lisävilkuilua kotiin.. mutta enpä sitten muistanut. Saatte siis tyytyä keskiviikkoillan tiramisu-inspiroidun juustokakun valmistuskuviin. Torstaina töiden jälkeen valmistui pikapikaa myös keskiviikkona alkuvalmisteltu lasagne. Onneksi oli tomaattikastikepohja keiteltynä valmiiksi, sipulien ja porkkanoiden pilkkominen olisi saanut aikataulut aikalailla pois raiteiltaan.

Syntyykö niitä valkuaisvaahtohuippuja myös käsinvatkaamalla?!

Hyvän ohjeen tiramisujuustokakkuun löytää vaikka Kinuskikissan sivulta. Itse tosin sovelsin amaretton ja mascarponen puuttuessa reseptiä aikalailla. Sekaan meni sitten sherryä ja manteliesanssia, sekä normaalia tuorejuustoa höysettynä kermavaahdolla. Hyvää oli, ja kaikki meni, myös lasagne! :)