Viikonloppuna heräsi Lofthusin pikkukylä Ullensvangissa vuonon länsirannalla eloon Morellfestivalenin myötä. Väkimäärä varmasti tuplaantui tai triplaantui tapahtumien aikana.
Päivällä ohjelmassa oli kirsikankivien sylkemisen Norjan mestaruuskilpailut, huutokauppa ym. ohjelmaa. Me lääkäri-/fysioterapeuttiseurueen kanssa keräännyttiin kuitenkin ensin Elenin ja Adrianin luokse Tyssedaliin, mistä he keväällä ostivat talon. Aikamoinen urakka kahden nuoren kunnostaa nelikerroksinen talo! Mutta aikalailla kaksi kerrosta oli jo uudet pinnat saanut. Ja mikä määrä tilaa.. tiedä sitten onko paljonkin jälkikasvua odotettavissa :)
Illemmalla siirryttiin mekin Lofthusiin, kun luvassa oli musiikkia ja tanssia parin bändin säestyksellä. Tarjolla oli kirsikoita, kuinka yllättävää! Tosin ensin tosi niukasti, kunnes pimeän tultua niitä kanneltiin ihmisille laatikkokaupalla syötäväksi. Sekä kuulua Hardangerin omenasiideriä ja paikallisen pikkupanimon/baarin Expedisjonenin omia oluita. Ainakin Raud Harding oli kovasti näin ei perus-lagerista niin välittävän mieleen!
Päivällä ohjelmassa oli kirsikankivien sylkemisen Norjan mestaruuskilpailut, huutokauppa ym. ohjelmaa. Me lääkäri-/fysioterapeuttiseurueen kanssa keräännyttiin kuitenkin ensin Elenin ja Adrianin luokse Tyssedaliin, mistä he keväällä ostivat talon. Aikamoinen urakka kahden nuoren kunnostaa nelikerroksinen talo! Mutta aikalailla kaksi kerrosta oli jo uudet pinnat saanut. Ja mikä määrä tilaa.. tiedä sitten onko paljonkin jälkikasvua odotettavissa :)
Illemmalla siirryttiin mekin Lofthusiin, kun luvassa oli musiikkia ja tanssia parin bändin säestyksellä. Tarjolla oli kirsikoita, kuinka yllättävää! Tosin ensin tosi niukasti, kunnes pimeän tultua niitä kanneltiin ihmisille laatikkokaupalla syötäväksi. Sekä kuulua Hardangerin omenasiideriä ja paikallisen pikkupanimon/baarin Expedisjonenin omia oluita. Ainakin Raud Harding oli kovasti näin ei perus-lagerista niin välittävän mieleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti