Nettiyhteys, vihdoin

Eipä vaelluksia kummempia tilannepäivityksiä tältä erää. Lauantaina tehtiin Agnesin ja Matteuksen kanssa 5 tunnin reissu Buerdalenin eteläpuolella. Hienot maisemat jäätikölle :)

Lauantaita lukuunottamatta päivät on olleetkin aika sateisia, joten hirveästi ulkoilua ei ole tullut harrastettua. Tiistaina ohjelmaan kuului kuoroharjoitukset, kolmatta kertaa. Hiljalleen alkaa sujua, mutta on se porukka kyllä tosi taitavaa, mutta suurin osa taitaa ollakin siellä 10-15 vuotta laulaneita.

Keskiviikkona kävin kävelyllä tässä talossa asuvan ruotsalaisen sairaanhoitajasijaisen Marian kanssa. Hän tosin viettää vain 4 viikkoa täällä, eli tuskin kovin kummoista naapuruussuhdetta ehtii kehkeytymään. Ainoa toinen naapuri, kehen yhtään ehti tutustua, muutti kuun vaihteessa pois. Eli aikalailla naapureista tietämätöntä elämää täälläkin kerrostaloissa.

Oddan aktiviteetit

Kuten jo aiemmin tuli todettua, Oddan vapaa-ajanvietto rajoittuu pitkälti ulkoiluun (friluftsliv, joka on kuulemma Norjan kouluissa jopa oppiaineena).

Perjantai-illan ratoksi tehtiinkin uusien prosessi-insinöörien kesken valloitusreissu mun kotia lähinnä olevalle vuorenhuipulle, joka on matalimmasta päästä tässä lähistöllä, hieman yli 900m. Reissu oli kuitenkin ihan haastava, koska seinämät on aikalailla eri luokkaa kuin perus Suomen Lapin tunturimaastot. Välillä sai kiipeillä köysistä tukea pitäen. Ylös kuitenkin päästiin ja alaskin, joskin jo illan pimettyä otsalamppujen avulla (ei ollut ihan alkuperäisessä suunnitelmassa niin pitkä reissu).

Takaisin tullessa pysähdyttiin tsekkaamaan myös, että kaikki tehtaalla pyöri hyvin, jopa ilman meitä ;)

Matkassa mukana Matteus, Steinar ja Agnes.

Olin Bergenistä tullessa vapautunut sen verran perus-pohjoismaalaisesta käytöksestä, että tutustuin lääkäriopiskelijaan Trulsiin, joka tekee täällä tunus-vuottaan. Muutoin opiskellut Bergenissä. Ajattelin aluksi, että bussin vaihtoa odotellessa on hyvä jutella ja kysyä joltain nuorelta, mitä Oddassa oikein vapaa-ajalla voi tehdä.. Mutta kävikin ilmi, että itse olin ollut täällä viikon-pari pidempään.

Puhelimeen tuli viesti kuitenkin tulla istumaan iltaa heidän luokseen, joten sinne päädyttiin Agnesin ja Steinarin kanssa. Mukana oli myös muutama muu lääkäriopiskelija (Johanna, Ingrid ja Henrietta) ja yksi opettaja (Petters?). Tulipa pelattua korttiakin ensimmäistä kertaa elämässä ruotsiksi/norjaksi. Muutoin ilta rajoittui vain istuskeluun, kaikenmoinen koti-etkoilu taitaa olla Norjassa vieläkin tyypillisempää kuin Suomessa. Me Agnesin kanssa suunnattiin sitten 1:30 kotiin, kun muut vielä lähtivät katsomaan, josko keskustasta löytyisi jotain mielenkiintoista. Ehkäpä ilta-/yöelämään tulee tutustuttua kun parin viikon päästä on Blues-festivaalit.

Suurkaupungin elämää

Hieman viiveellä edellisviikonlopun tapahtumia, mutta seurattanee nyt jonkinmoista kronologista kulkua. Tarkoitus oli saada blogista jonkinlainen päiväkirja itselle, mutta ei ole oikein onnistunut. Ja netin kanssa asiat takkuaa edelleen, vaikka henkilötunnus tulikin tällä viikolla.

Kuukausi vierähti melko nopeasti ja kuukausivuokrattu auto piti palauttaa Bergeniin. Samalla tuli käytyä Ikeassa sekä tavattua Sam, ahvenanmaalainen Ruotsissa opiskellut poika, johon tutustuttiin Delftin vaihdossa. Kumpikaan ei tiennyt toistensa muuttavan Norjaan töihin, mutta yhteisen vaihtotutun Idan kautta löytyi yhteys, ja siten siis myös kovin edulline majoitus :)

Ikea-reissun lisäksi lauantaipäivään mahtui turistikiertelyä keskustassa. Tällä kertaa kalaruokailu Torgetilla jäi väliin ja kojutkin alkoivat olla puolityhjillään iltapäivän aikana. Siksipä kai kauppiaidenkin piti keksiä itselleen viihdykettä.

Tottakai kierreltiin myös Bryggenin kujilla.

Kaikkiaa Bergen on kyllä moninkertaisesti kauniimpi kaupunki kuin Odda! Ja virikettä riittää kaikille, ikään katsomatta :)

Illalla vietettiin Samin etukäteissynttäreitä, jotka olivat maanantaina. Kaikenkirjava joukko koostui suomalaisista, ruotsalaisista, norjalaisista, yhdestä britistä ja kanadalaisesta. Oikeastaan oli tosi kivaa vaihtelua päästä keskustelemaan kunnolla englanniksi. Edelleen se kuitenkin luistaa paremmin kuin ruotsi/norja-sekoitus. Katsellaan kuinka kauan.

Sandvinvatnet

Vapaa-aika on tosiaan kulunut aika pitkälti tallaillessa Oddan katuja ja lenkkimaastoja. Vuorenhuippuja ei ole tullut tosin valloitettua vielä, mutta kyllä korkeusvaihtelua tullut ihan kaupungin sisällä kävellessäkin. Tänään tosin kaupungilta tarttui matkaan vaelluskengät, joten eiköhän sitä pian uskaltaudu vähän erilaisiinkin maisemiin ja maastoihin.

Tässä kuvasatoa normaalilta lenkiltä Sandvinvatnet-järven rantamilta. Reitin varrelta näkyy myös lähellä olevalle jäätikölle, jonne olisi oikein kiva vielä syksyn aikana myös vaeltaa. Ei pitäisi olla mitenkään superhaastavaa, mutta periaatteessa autotiet tuonne on suljettu (tosin turisti-infossa kuulin kun joku puhui, että kyllä sinne porukka autolla ajelee kuitenkin).

 Tuolla taustalla vilkku Buarbreen-jäätikkö (taitaa olla noin 5 km kotoa sen vaelluksen lähtöpaikalle)

Lenkkipolulla tulee ohitettua myös tämmöinen pieni koski, joka laskee jäätiköltä Sandvinvatnetiin. Jostain syystä vesi on oikeestikin tuommoista turkoosin väristä :)

Järven toiselle puolellekin näkymät ovat vesiputouksineen oikein nätit.

 Rantareitiltä otetuissa kuvissa pilvet vuoren rinteillä on nätisti hoitaneet kuvien yläreunan pehmennykset.

Työt

Nettihiljaisuus jatkuu, eikä vieläkään ole valitettavasti tietoa henkilönumerosta, jotta asioita saisi etenemään :(


Töitä, töitä.. sitä on elämän sisältö ollut nyt täällä vielä suurimmaksi osaksi. Vapaa-aika on ollut valitettavasti aika mitäänsanomatonta. Tosin edellisellä viikolla töissä juttelin yhden duunarin kanssa mahdollisuudesta liittyä kuoroon. Tämän seurauksena sitten otinkin sinne yhteyttä ja ensi viikolla tarkoitus mennä katselemaan meininkiä. Muuten vapaa-aika on vaan aikalailla kulunut kotona ja kävelylenkkeillessä.


Työpaikka siis sijaitsee Oddan kupeessa, vuonon reunustalla olevalla niemellä. Tällaiselta näyttää näkymä Oddan yli työpaikalle kutakuinkin mun kodin läheltä.

Ei lainkaan hullumpi ympäristö tehtaalle. Tuolla keskellä komeileekin vanha Odda Smeltverk, joka on ehkä se, mikä on saanut vuosi toisensa jälkeen Oddan Norjan rumimpien kaupunkien listalle.. Mutta on kuulemma kulttuuriperintöä, joten sitä ei pureta.

Tältä se näyttää vähän lähempää, googlen kuvahaulla Hardanger Historielag:n sivujen mukaan.

Itse töissä ehkä haastavinta on ollut kielikynnys ja se, että ei oikein tiedä mitä itseltä vaaditaan. Vielä työjutut on olleet aikalailla perehdytystä, ja sellaista tietyllä tavalla tulevat olemaankin syksyn mittaan. Ensimmäiset prosessiin liittyvät työtehtävät/selvitykset saatiin kyllä viime viikolla, eli oikeitakin hommia luvassa.

Töissä kielenä on käytetty nyt tällä viikolla jo hyvin pitkälti norjaa. Alun perinhän esim. haastattelussa ei multa kysytty sanaakaan ruotsiksi, ja englannista työkielenä silloin puhuttiin. Mutta jotenkin tuntuu, että tän kolmen viikon jälkeen huomaa kehitystä omassa kielitaidossa :) Ei ehkä norjan puhumisen osalta, mutta ymmärryksen kyllä. Ja jotain skandinaviskan kaltaista alkaa tulla omasta suustakin ulos, huomattavasti enemmän kuin ensimmäisellä viikolla.

Koska täällä painostetaan kovasti käyttämään norjaa, niin olen kyllä asennoitunutkin siihen, että porukka voi käyttää norjaa mun seurassa. Aina asiat ei mene ihan jakeluun, mutta silloin voi koittaa turvautua englantiin. Katsellaan siis kauanko menee, että pääsee hyppäämään kahvikeskusteluihin mukaan ja ymmärtää ne vitsitkin  (joille nyt vaan hymisee, kun muut nauraa kippurassa)!

PS. Kaupasta löytyi myös hapankorppuja tällä viikolla, tiesin, että niitä piti Norjassa olla, mutta eivät vaan aiemmin olleet osuneet silmiin, vaikka olin etsinyt. Ehkä ens viikolla myös "polarbrød"-ruisleipä pääsee kokeiluun.

Asunto

Vielä on hieman vaikea päivittää blogia tai pitää yhteyksiä, kun netti ei toimi vieläkään kotoa. Katsotaan kauanko menee että se henkilötunnus tulee. Tässä kuitenkin lyhyttä tilannepäivitystä blogiin hotellin netin avulla :)

Asunto alkaa viimein vihdoin olla asuttavassa kunnossa, kun muuttotavarat suvaitsivat saapua maanantai-iltana/yönä. Kuvamateriaali on nyt vielä kalustamattomasta asunnosta, mutta jotain siitä millainen asunto on. Ihan hyvässä kunnossa tosiaan, rempattu keittiö, laminaattilattiat yms. 

Tällä viikolla myös verhot ovat löytäneet paikkansa ikkunoissa ja viime viikonloppuna tuli hankittua jonkinmoinen ruokaryhmä. Ei valitettavasti ollut hirveetä valinnan varaa, eikä siinä vaiheessa juuri aikaa jäädä asiaa pyörittelemäänkään, kun ei ollut tietoa, milloin huonekalut saapuu Oddaan. Katsellaan sitten kauanko kuluu, että oikeesti kaikki tarvittava/haluttava sisustus on kodissa..

Maisemissa ei kyllä ole mitään valittamista.Olisi tosin kiva, jos sijainti olisi jossain lähempänä keskustaa, niin olisi ehkä enemmän virikkeitä. Nyt lähinnä vapaa-aika kulunut ulkoillessa, joka ei toki ole huono virike sekään.

Tässä näkymät parvekkelta.

Ja miten menikään eka viikko

Vaikeudet jatkuu jatkumistaan, ja eka viikko on ollut kaikkea muuta kuin helppo.. Jotta tästä ei tule nyt mikää superpitkä avautuminen, koitetaan pitäytyä parissa pääseikassa

1. MUUTTOFIRMA!!! (oikeastaan tän voisi kirjottaa aika monta kertaa, koska ne on tehneet ekasta viikosta todella vaikean) - tavarat ei siis ole vieläkään saavuttaneet mun asuntoa, eli aika vaikee suhtautua vielä siihen, että oikeesti täällä pitäis nyt asua

2. Norjan byrokratia: nettiä ei voi avata ennen kun on norjalainen henkilötunnus, ei myöskään puhelinliittymää, pankkitilistä nyt puhumattakaan (nämä tosin oli tiedossa jo ennen tänne tuloa). Mutta henkilötunnuksen saamisessakin tuntuu kestävän ja nyt ne vielä tarvii jonkun numerosarjan asunnon ovenkarmista, koska alunperin mulle varattu asunto ei ollutkaan muuttokunnossa, vaan sain vastaavan, ja se oli jossain systeemissä merkkailtu jonkun muun haltuun.

3. Töissä käytetään tosi paljon norjaa, vaikka periaatteessa työkielen mulle piti olla englanti. Se nyt ei oo tavallaan ihan huono juttu, koska kuitenkin haluun oppia kommunikoimaan norja/ruotsi-pohjaisesti, mutta vaatii vaan tosi paljon ponnistelua. Ja tosiaan kun eka viikko on muilta osinkin ollut aika hankala, niin ei helpota, että on ollut jotenkin tosi veto pois aina kun on päässyt kotiin.

Kivaa on tosin, että porukka työpaikalla vaikuttaa mukavalta. Maisemat on kans ihan huikeet. Asunto voisi olla parempikin, muistuttaa jokseenkin opiskelija-asuntoja (semmoinen betonihökötys) ja olisi kiva jos sijaitsisi jossain lähempänä keskustaa/työpaikkaa. Tosin on hyvässä kunnossa ja siten ei ainakaan vielä mitään valittamista. Kunhan vaan ne muuttotavarat tulisi...

Ai niin, ja autolla ajaminenkin alkoi kummasti sujumaan.. kun vähän sääti penkkiä parempaan asentoon niin jalka osuu kytkimelle kummasti helpommin. Oman auton hankinta nyt lienee edessä kuitenkin seuraavan 3 viikon sisään.

Asunnosta ja Oddasta tulee juttua (kuvallista) kunhan omalta koneelta pääsee nettiin jollain tavoin. Ehkä pitää raahailla kone töihin ja käyttää "hallintorakennuksen" avointa vierailijoille tarkotettua verkkoa :D