Teamsamling

Kevään aikana meidän kaksi osastoa on yhdistetty ja siksi operaattoreille järjestetty tiimikokouksia ja illanviettoja kevään mittaan. Tällä kertaa oli aika kerätä meidän päivä-/konttoriporukka kokoustamaan, ja sen jälkeen viettämään vapaamuotoisemmin aikaa.

Toinen kerta elämässäni, ja toinen kerta Oddassa, kun olen saanut aseen käteen. Edellinen kerta oli haulikolla savikiekkojen ampumista Young Professionalsin kanssa. Tällä kertaa kiväärillä Oddahallenin sisätiloissa. Henkilökohtaisesti jopa vähän pelkään aseita tai ainakin kunnoitan niitä. Toisaalta noiden parin kerran perustella on kyllä tullut sellainen olo, että urheiluammunta (ja ehkä jopa metsästys) on aika hieno juttu. Ja tietyllä tavalla, kyllä, asetta pidellessä tulee voimakkaampi olo.

Aika jännä, että tällainen valikoitui jälleen illanvietteeksi, ennen illallista, sillä sama henkilö oli kumpaisenkin illan ohjelmasta vastuussa. Kummallista siksi, että hän itse ei osunut koko maalitaulupaperiin ensimmäisellä kierroksella vaan pamautti kattolampun kylkeen rei'än. Mietittiin kyllä vähän tän tapahtuessa, että oliko tarkoitus aiheuttaa jotain viihdearvoa muille.. Mutta jälkeenpäin hän sanoi, että alkoi sitten vasta osua paperiin kun tähtäsi valkoiselle, eikä ees yrittänyt katsella mustia pisteitä. Että ei yhtään huonompia ainakaan nuo mun makuuammunnan osumat "ensikertalaiseksi".

Ruokaa ja ruotsia

Viime viikonloppunakin sain vieraita Oddaan. Ruokalista muistutti kovasti edellistä, mutta mikäs näin r-kuukausina taas simpukoita syödessä. Ja sienistä pitää nauttia silloin kun on tuoreena poimittavissa. Suosittelen kyllä kokeilemaan tuollaista valkoista sienipizzaa! Jos on hyvä fiilis, niin tulee hyviä ja rapeita fiilis-pizzapohjia ilman ohjeitakin, vaikka ei olisi pitkään aikaan leiponutkaan. Ja ainakin Marialla oli erittäin hyvältä kuulostava pizzapohja-ohje, jota pitää joku kerta kaiken taiteen sääntöjen mukaan kokeilla.. joskin sellaisen lukeminen kannattaisi tehdä etukäteen, eikä vasta sitten kun tarvitsisi olla ruokaa ihan kohta (vaatii nimittäin 8h jääkaapissa seisotuksen).

Heli oli kirjoitellut norjan ja englannin yhtäläisyyksistä.. ja toisaalta eroista ruotsiin. Meidän viikonlopun aikana sen sijaan pohdittiin niin norjan ja ruotsin eroja kuin yhtäläisyyksiä suomeen, kuinkas muutenkaan kun vierailulla on kieltenopettaja-äiti :) Keittiön ruokakalenterissa ihmetystä oli herättänyt gulrot, jota tuli reseptiin.. siis mikä keltajuuri? Seuraavana päivänä Bergenin hotellilla jotain ruokaohjelmaa katsellessa se sitten selvisi äidille ja Ulpulle porkkanaksi. Olisi voinut kysyä :) Samaisen tv-ohjelman aikana heille selvisi myös tosiaan, että juksata-sana tulee myös norjasta suomen kieleen.

Itse ei enää edes oikeastaan huomaakaan, että mitkä sanat omassa kielessä on ruotsia ja mitkä norjaa. Semmoista sekamelskaa se nykyään on! Ruotsalaisten kollegoiden myötä on kuitenkin päätynyt siihen, että kumpaakin kieltä kuulee, joten kaipa molemmat pysyy yllä sen vuoksi. Plus siksi, että vieläkään en ole norjankurssille eksynyt - ja tuskin enää eksynkään. Toisinaan eteen on tullut niinkin hassuja tilanteita, että minä, joka en puhu äidinkielenä kumpaakaan olen päässyt toimimaan ruotsi-norja-tulkkina.

Mutta tuon viikonlopun kielimietinnän jälkeen mietiskelin kyllä sittemmin itsekin, että mitä yhtäläisyyksiä suomen ja norjan sanastoista oikeastaan löytyy. Sellaisia, joka kuitenkin eroaisi ruotsista. Juksaamisen lisäksi ensimmäisenä tuli ainakin mieleen lompakko (lommebok). Pohjois-Norjassa asuneen työkaverini juttujen perusteella ilmeisesti myös Finmarkin ja Lapin alueilla sanastot ovat myös jokseenkin sekoittuneita.

10 kuvan haaste

Syyskuussa useammassakin blogissa törmäsin 10 kuvaa kesään -haasteeseen, tarkoituksena kuvata sama paikka kodin ikkunasta syksystä kesään. Itse sytyin tähän ajatukseen vähän myöhässä ja haastetta muokaten, ihan vaan koska nyt lokakuun ensimmäisellä viikolla sattui kuvattavaksi hieman erilainen tilanne pilvien valahdettua vuonoon. Maisemakaan ei kyllä ole kodin ikkunasta, jossei nyt kaukaakaan.

Kivahan se on katsoa nähdä maisema oikeasti muuttuu, vaikka aika samoja kulmia tässä Oddassa on tullutkin kuvailtua. Voi olla toki, että kamera ja asetukset muuttuvat myös (tämä kun tarttui vaan ohi kävellessä puhelimen muistikortiille), eikä ehkä ihan täydellistä vastaavuutta siksi synnykään. Mutta eiköhän tää ihan hauskaa dokumentointia tule kuitenkin olemaan.

Kadonnut loppukuu

Syyskuun loppupuoli vilahti ihan ohi blogia päivittämättä. Mutta ehkä se vaan on niin, että kun elämässä tapahtuu, ei tarvitse heilua täällä virtuaalimaailmassa.

Kuun loppupuolella ehti kuitenkin pariinkin merelliseen kaupunkiin - työn parissa Kristiansandiin ja vapaa-ajalla Helsinkiin. Kumpaisestakin löytyi katseltavaa sisustusjuttujen osalta. Kristiansandin sisustusputiikit olivat enempi tai vähempi merellisiä ja norjalaishempeitä. Helsingissä Design Weekin aikana ehdin piipahtaa Katajanokanlaiturilla katsastamassa selkeälinjaisempaa suomalaista ja tanskalaista designia. 

Odda-musikaali

Tällä viikolla vietettiin virallisia Oddan 100-vuotissyntymäpäiviä. Kesällähän jo yksi lauantai oli kansanjuhlaa, mutta viralliseen juhlaviikonloppuun (tai no, virallinen syntymäpäivä oli torstaina) oli tilattu musikaali 'Alltid er det no', jota esitettiin kolmen loppuunmyydyn näytöksen verran.

Tyssedal-kuoro oli tuotannollisessa vastuussa musikaalista. Mehän Agnesin kanssa jätettiin musikaalin vuoksi kevään osalta kuoroilut siellä, koska ei vaan olisi ollut aikaa ja paukkuja panostaa tuohon. Plus näin näytöksen nähtyä, olihan se oikeasti oddalaisten juttu! Itseltä olisi puuttunut kielitaidon lisäksi tunnesiteet ja historiantuntemus. Vähän tuossa näytöksessä kyllä harmitteli, että norjantaito ja Oddan tuntemus on sen verran heikko edelleen, että ihan kaikkea ei tosiaankaan saanut juonesta irti. Saati ymmärtänyt niitä sisäpiirivitsejä, joille yleisö pari kertaa hymähteli. Että ehkä täällä ollessa pitää vielä muutama juttu korjata :)

Produktioon oli kuitenkin saatu mukaan kuoron lisäksi myös ihan nimekästä porukkaa. Norjan tunnettuihin kirjailijoihin lukeutuva oddalainen Frode Frytten oli eräs käsikirjoituksen takana olleista henkilöistä. Ja lavalla nähtiin myös 'Varg Veum' Trond Espen Seim, jolla löytyy myös jotain sukujuuria täältä päin.

Stortingsvalget

Kuva lainattu. 

Norja tuntuu olleen pinnalla viime päivinä, vaikka itse ei Norjassa olekaan. Tämän päiväiset eduskuntavaalit ovat tottakai näkyneet myös Suomen mediassa. Porvaripuolueille povataan voittoa - ja täten vallan vaihtumista. 

Pari vuotta sitten Oddaan muuttaessani oli kunnallisvaalit - niissä pohjoismaalaisena olisi sentään päässyt äänestämään, mikäli olisi ehtinyt asua paikkakunnalla muutaman kuukauden pidempään. Storting-vaaleissa ei ei-norjalaisena ole äänioikeutta, joten poissaolo maasta vaalipäivänä ei kovin omaa elämää heilauta. Lähinnä edellisistä vaaleistakin mieleen jäi vaan vaalipäivän oluenmyyntikielto kaupoissa. Kai sillä sitten estetään humaltuneita äänestäjiä, ja mahdollisia humalaisten vallankumouksia äänestystulosten julkistuttua :) Oddassa kyllä kalenteriin huomasin silti merkatun vaalivalvojaiset paikallisessa kuppilassa.

Lisäksi niin lehdestä kuin radiosta on saanut seurata keskustelua suomalaisten muuttamisesta Norjaan työn perässä. Tai lehtijutussa kyllä pikemminkin puhuttiin utsjokisista, jotka käyvät Norjan puolella töissä. Ei varmaan kovin huono diili saada palkkaa Norjan puolella ja elää kuitenkin lappilaisilla elinkustannuksilla.

Sujuvaa matkustusta

 

Jos nyt ei ole matkailu Norjassa, tai ainakaan Oddan seudulla kovin sujuvaa, niin ei se ole Suomessakaan. Tällä kertaa VR tarjoilee pysähtynyttä maisemaa (vasta puolentoistatunnin ajan) junan ikkunasta Hyvinkään eteläpuolella. Alkaa tuntua, että eilisaamuinen puoli kuudelta startannut bussimatka Bergenin lentokentälle oli oikein sujuva. Vaikka sekin myöhästyi lauttayhteyden takia Bergenistä reilu 5 min, minkä seurauksena ehti nähdä kahden kenttäbussin takavalot. Piti sitten odotella seuraavaa lentokenttäbussia puoli tuntia, mutta olipahan tehokas kentällä olo, juuri ehti läpi kulkea.

Onneksi sentään kahvikupeissa on usein matkavirikettä. Nautin omani suomalaisessa hengessä, ilman paineita ihan itsekseni :) Mutta eipä ollut kovin seurallista porukkaa viereisillä penkeilläkään toisen nukkuessa ja käytäväseuran työskennellessä koneella.